Tällä kertaa Pomopäiviin keräännyttiin Harjattulaan Turun Kakskerrassa.
Järjestävänä tahona Turun AKE kaappasi itselleen aamun ensimmäisen puheenvuoron ajankohtaiskatsauksella. AKEn ajankohtaiset -diasetin löydät täältä. Mainospuheiden lisäksi lämmittelimme pomoja harjoituksella, jossa muodostettiin jana annetun kriteerin perusteella, esimerkiksi kirjaston koon mukaan. Antoi hyvää näkökulmaa katsella janan päästä päähän, aina 146 työntekijästä 1,2 työntekijään saakka. Samoin nykyisessä työssä oloaika vaihteli kahdeksan kuukauden ja hengästyttävän 40 vuoden välillä!
Tutkija ja konsultti Perttu Salovaara johdatteli puheessaan pomot yhteisöohjautuvuuden käsitteeseen: Millaisiin yhteisöohjautuvuuden haasteisiin kirjastoissa törmätään jatkuvasti ja miten työyhteisöistä saataisiin toimivampia? Käytännön esimerkkinä toimi Oulun kaupunginkirjaston hanke, jossa kirjasto haki mahdollisuuksia lisätä yhteisöohjautuvuutta organisaatiossaan. Yleisö koki aiheen mielenkiintoiseksi, ja keskustelua heräsi runsaasti. Puhuttiin esimerkiksi siitä, miten vastuu jakautuu ja mikä on esihenkilön asema itseohjautuvissa yhteisöissä.
Lounaan jälkeen jatkettiin Pertun vetämällä simulaatiolla, ns. jatkuvan parantamisen harjoituksella. Ryhmille annettiin tehtävä, jonka tulosta tuli parantaa jatkuvasti samalla kun erilaiset ”johtajat” antoivat ”mielenkiintoisia” uusia tavoitteita. Harjoitus aiheutti vauhdikkaita tilanteita, naurua, turhautumista ja ärsyyntymistäkin – kuten oli tarkoituskin. Loppukeskustelussa useat totesivat huomanneensa simulaation myötä, että ihmisen pää luo rajoituksia sinnekin, missä niitä ei todellisuudessa ole. Todettiin myös, että ryhmäpaineella oli suuri rooli ja että organisaation rakenteet vaikuttavat toimintaan vahvasti. Esimerkiksi ääneen sanotut hyvätkin ideat saatettiin ohittaa, koska sääntöjen oletettiin kieltävän niiden toteuttamisen tai koska kukaan muukaan ei reagoinut niihin.
Perttu Salovaaran diat löydät täältä.
Ensimmäinen päivä päättyi levollisissa tunnelmissa. Iltaohjelmassa oli omaehtoista ohjelmaa, esimerkiksi melontaa ja AKEn järjestämä hyvin virallinen mölkkyturnaus. Turnauksen voittajaksi selviytyi tiukan kilvan jälkeen Kaarinan Päivi Svala!
Toinen päivä aloitettiin kuulemalla jo aiemmin mainitusta Oulun kaupunginkirjaston yhteisöohjautuvuuden hankkeesta. Kirjastonhoitaja Saana Kaleva-Langinkoski kertoi AVIn rahoittaman hankkeen taustoista ja etenemisestä. Ajatus hankkeesta heräsi, kun Oulun pääkirjaston remonttia ruvettiin suunnittelemaan. Tiedossa olevien muutosten kylkeen ajateltiin testata yhteisöohjautuvuuden lisäämistä. Ensimmäisenä toimina henkilökunta sai itse päättää, miten aineisto aseteltiin uuteen väistötilaan. Sen jälkeen kokeilu laajeni työvuorojen yhteisöohjautuvaan suunnitteluun.
Kokeilun pohjalta Saana esitteli muutamia huomioita. Yhteisöohjautuvuutta ei kannata lisätä ennen kuin toimintaa tukevat rakenteet on suunniteltu. Kokeilu oli myös esihenkilöille uuden oppimisen paikka, joskus saattoi olla vaikeaa tottua uuteen toimintamalliin. Muutos vaati konkreettisesti aikaa ja tukea. Esimerkiksi kalenterista varattiin konkreettisesti aikoja yhteisöohjautuvuuden eteenpäin viemiseen.
Saanan esityksen diat voit katsoa tästä.
Täältä taas näet Oulun rungon työvuorojen suunnitteluun yhteisöohjautuvasti.
Tämän jälkeen AVI:n Anu Ojaranta pohti esityksessään yhteisöohjautuvuuden toteutumista kehittämishankkeissa. Ideat hankkeille syntyvät usein ruohonjuuritasolla, eli tavallaan yhteisöohjautuvat. AVI toivoi kirjastojen tekevän enemmän yhteisiä hankkeita. Tämän vuoden hankehaussa on vain kaksi painopistettä: lukeminen ja demokratia. Lisäksi avustusta voi edelleen saada omatoimihankkeisiin. AKE ja AVI järjestävä 1.11. Hankesuunnittelun ilmiötyöpajan. Laita tämä siis muistiin, mikäli hankkeet kiinnostavat!
Helsingin kaupungin vuorovaikutusasiantuntija Jarkko Laaksonen jatkoi päivien varsinaiset luennot maaliin. Jarkon diat osallisuudesta löydät täältä. Hän käsitteli aluksi mitä osallisuus on ja miksi pitäisi osallistaa. Pohjimmiltaan osallisuus on tunne, ajatus siitä, että kuuluu osaksi jotain yhteisöä. Osallisuus mainitaan useasti laissa ja eri hallitusohjelmissa. Kuten yhteisöohjautuvuuskin, myös osallisuuden lisääminen vaatii resursseja sekä tietoista luopumista kontrollista. Helsingin tapauksessa asukkaiden osallistamista aletiin kehittää vuonna 2018 stadiluotsien avulla, jotka toimivat siltoina asukkaiden ja kaupungin virkakoneiston välillä. Tässä ajassa osallisuuden toimet ovat muuttuneet tutummiksi kaupungin työntekijöille, ja sen myötä myös osallisuuden edistäminen on helpottunut. Kuten yhteisöohjautuvuuskin, myös osallisuuden edistäminen helpottuu, kun on aikaa, resursseja ja rakenteet ehtivät muokkautua tukemaan osallisuuden lisäämistä.
Lopuksi Rebekka Pilppula kertoi vielä ajankohtaisia aiheita, mm. e-kirjaston ohjausryhmän valinnasta. Anu Ojaranta päätti päivän kertomalla AVI:n kirjastotoimen ajankohtaisista asioista: https://ls-kirjastot.fi/wp-content/uploads/2024/09/Ajankohtaiset-AVIn-kirjastotoimesta.pdf
