Kirjastoalalla käytetään enemmän tai vähemmän tuttuja lyhenteitä, kuten esimerkiksi AKE, AVI tai Erte. Tämän jutun keskiössä on viimeisin eli Erte. Haastattelin Erten kehityspäällikköä Mervi Heikkilää. Hänellä on tausta kirjastoista parinkymmenen vuoden ajalta, ja hän on toiminut kirjastotoimenjohtajana kolmessa eri kunnassa, viimeksi Seinäjoella 11 vuoden ajan.
”Lasten ja nuorten lukeminen on mulle ollut aina se tärkein juttu tässä kirjastotyössä”, Mervi kertoo, miksi on nykyisessä työssään.
Monille terminä Erte on tuttu, mutta muistin virkistämiseksi ja erityisesti uusille kirjastolaisille tiedoksi Erteä pintaa syvemmältä. Seinäjoen kaupunginkirjastolla on valtakunnallinen erityistehtävä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tuttavallisemmin Seinäjoen erityistehtävästä puhutaan Ertenä tai SJK Ertenä. Ertessä toimitaan kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Joskus materiaaleja käännetään myös englanniksi tai saameksi.
Erten tehtävistä
Opetus- ja kulttuuriministeriön 2.4.2019 antaman päätöksen mukaan erityistehtävää hoitavan kirjaston tehtäviä ovat:
- lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen kehittämisen valtakunnallinen koordinaatio ja tuki
- lasten ja nuorten lukemista edistävän yleisten kirjastojen valtakunnallisen toimijaverkoston luominen ja johtaminen sekä verkoston yhteistoiminnan aktiivinen kehittäminen
- kirjastojen ja varhaiskasvatuksen, koulun sekä muiden lukemista edistävien toimijoiden yhteistyörakenteiden ja yhteistyömallien kehittäminen ja juurruttaminen
- yleisten kirjastojen yhteistyötahona toimiminen muun muassa opetushallituksen (Lukuliike-koordinaatio), Lukukeskuksen sekä muiden lukemista edistävien kirjastoalan ulkopuolisten toimijoiden kanssa
- lasten ja nuorten lukemista edistävien valtakunnallisten kokeilujen ja kehittämishankkeiden suunnittelu, toimeenpano ja seuranta sekä saatujen tulosten levittäminen ja jalkauttaminen
- lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävän osaamisen kehittäminen kirjastoissa
- kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon seuranta ja levittäminen
Käytännössä ensimmäinen tehtävä tarkoittaa sitä, että Erte on mukana esimerkiksi silloin, kun AVIlla on hankehaku lukutaitotyöhön liittyen. Erte antaa tukea niille, jotka vetävät lukutaitotyöhön liittyviä hankkeita. Toinen tehtävä ovat toimivat verkostot: Lanu-neuvosto ja ruotsinkielisten BU-gruppen. Verkostoilla on kattavasti jäseniä ympäri Suomen, jokaisesta AKE-kirjastosta yksi ja myös yksi AKE-alueelta, lanu-työtä tekeviä ihmisiä. Verkostojen jäsenet toimivat ikään kuin viestinviejinä omille alueilleen ja kirjastoihin. Muutaman kerran vuodessa on kokoontuminen, ja siellä keskustellaan muun muassa vaikuttamisasioista ja tehdään aloitteita ja lausuntoja muille kirja-alan toimijoille. Kolmas tehtävä liittyy kirjastojen ja koulujen yhteistyösuunnitelmiin tai sopimuksiin. Suunnitelmat saa ottaa käyttöön sellaisenaan, osittain tai olla käyttämättä, mutta OKM:n (opetus- ja kulttuuriministeriön) toimeksiannosta Erten pitää tehdä malleja. On olemassa kirjaston ja peruskoulun, kirjaston ja varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen malli. Nyt uutena on tullut kirjaston ja toisen asteen yhteistyömalli. Näitä voidaan käyttää, kun tehdään kunnan omia suunnitelmia, kirjastopolkuja.
Neljänteen tehtävään liittyy muun muassa lukutaitostrategia, joka on paljon yhteistyössä Lukuliikkeen kanssa tehty; Lukuliikkeen kanssa Erte pitää tiiviisti yhteyttä muutenkin. Mervi kertoo myös istuneensa Lastenkirjainstituutissa, jossa suunniteltiin ensi vuotta ja yhteistyökuvioita. Viides tehtävä liittyy hankkeisiin, mutta tällä hetkellä Ertessä ei ole meneillään valtakunnallista hanketta. Erten tehtäviin kuuluu kuitenkin myös tulosten levittäminen ja jalkauttaminen. Jos hankkeessa on mainio lopputulos, halutaan niitä jakaa. Ertessä halutaan jakaa toimintamalleja, jotta muutkin kirjastot saisivat tietoa. Viime vuoden ideakirja koottiin lanu-lukemisenedistämishankkeista. Esimerkiksi etävinkeillä jaetaan tietoa: hankeihmiset ovat olleet esittelemässä hankkeitaan. Erte on julkaissut tietoa kotisivuilla tai tehnyt julkaisun.
”Mielellämme, jos tarvitsette sellaista valtakunnallista kumppania johonkin hankkeeseen tai ajattelette, että, hei, olisipa kiva, että tässä olisi joku, niin meitä saa aina kysyä ilman muuta hankekumppaniksi”, Mervi kertoo.
Kuudes tehtävä on koulutusten järjestämistä: muun muassa Liboppi-kurssi nuortenkirjastotyöhön on tehty. Erte järjestää pidempiä ja lyhyempiä koulutuksia, ja paljon Ertessä mietitään, mikä on heidän roolinsa koulutusten tarjoajana ja seurataan, mitä AKEt ja AVIt tekevät. Tosin sekään ei Mervin mukaan haittaa, jos on hiukan päällekkäisyyttä. Seitsemäs tehtävä liittyy tutkimustiedon levittämiseen ja seurantaan. Heidän blogissaan on kansainvälisiäkin bloggaajia mukana. Myös tutkimuskirjallisuutta tilataan ja tehdään niistä kirjoituksia blogiin. Myös koulutuksissa on ollut mukana kansainvälisiä esiintyjiä, esimerkiksi Lukulysteillä. Podcasteissa haastatellaan usein lukemisen tutkijoita ja tällä tavoin Erte pyrkii levittämään tutkimustietoa.
Vauvaloruopas on tulossa
Paljon tapahtuu vielä ennen jouluakin. Vauvaloruopas vauvalorutuokioihin kirjastojen käyttöön on lähdössä taittoon. Se on käännettävä, toiselta puolelta suomenkielinen ja toiselta puolelta ruotsinkielinen. Etävinkit ovat tulossa joulukuussa.
”Nythän meillä on vielä yhdet etävinkit – eli kirjaston ja toisen asteen yhteistyösopimus julkistetaan. Sitten on siihen liittyen muitakin esiintyjiä etävinkeillä 13.12. Se kannattaa laittaa kalenteriin!” Mervi muistuttaa.
Nyt on käynnissä pitkälti ensi vuoden suunnittelu. Nuortenkirjastotyön opintopiiri oli vielä meneillään tätä juttua tehdessämme Lahden ja Turun AKE-kirjaston kanssa. Mervi oli menossa Kuopion etäkahveille viime viikolla puhumaan satutuokioista, joista oli tehty kysely. Tekijänoikeusasiat puhututtavat paljon ja niihin liittyen kerätään tietoa, pohditaan ratkaisuja ja vaikuttamismahdollisuuksia, jotta olisi mahdollista toteuttaa lukutaitostrategiaa kirjastoissa myös tekijänoikeuslakien mukaan.
Toiseen asteen yhteistyöryhmä kutsutaan koolle
Ensi vuoden painopistealue tulee olemaan vauva- ja pikkulapsiperheet, kirjastojen yhteistyö muun muassa neuvoloiden kanssa. Välttämättä ei tehdä yhteistyömallia, mutta mietinnässä on, saadaanko neuvolaan jokin mallisopimus. Tämä on Mervin mukaan astetta haastavampaa kuin toisen asteen kanssa, sillä neuvolat ovat sote-puolella. Ensi vuoden ideakirja tulee liittymään aihepiiriin.
Lukulystejä fyysisenä tapahtumana ei tulla järjestämään ensi vuonna. Se on Mervin sanoin ”pienelle porukalle iso ponnistus”. Seuraavan kerran Lukulystit järjestetään vasta kolmen vuoden päästä lähitapahtumana, koska sitä ei haluta samalle vuodelle Kirjastopäivien kanssa. Lukulystit, jotka ennen tätä vuotta ovat olleet webinaarina, tulevat kenties olemaan ensi vuonna kolmena puolikkaana päivänä, jotta saadaan lyhyempiä, yksittäisiä koulutuksia. Lukulystit brändinä ja terminä jatkavat elämäänsä. Kesäkampanja on myös tulossa perheille, ja etävinkit tulevat jatkumaan, suomeksi ja ruotsiksi.
Toisen asteen yhteistyöryhmä kutsutaan koolle; kutsukirje AKE-ihmisille lähti pari viikkoa sitten. Moni, joka osallistui yhteistyösuunnitelman tai -mallin työstämiseen, toivoi jatkuvuutta, koska yhteistyö toiseen asteen kanssa on uutta kirjastoissa. Ei ole olemassa yhtä vakiintuneita käytäntöjä kuin peruskoulun ja kirjaston välillä. Haluttiin jatkuvuutta, eli että jonkinlainen ryhmä jatkaisi toimintaansa myös ensi vuonna, Erten koordinoimana. On paljon näkymätöntä työtä, jota Erte tekee: toimii koollekutsujana ja mahdollistaa asiantuntijaryhmien toimintaa. Toisen asteen yhteistyöryhmä ei ole yhtä muodollinen kuin Lanu-neuvosto – eli kaikilta alueilta ei ole velvoitetta tulla mukaan. Ryhmän ideana on, että se toimisi ikään kuin vertaisryhmänä. Olisi tarkoitus järjestää yksi koulutus aiheesta kerran vuodessa jatkossa.
”Sitä mukaan, kun saadaan hyviä kokemuksia ja käytänteitä, niitä jaetaan eteenpäin”, Mervi sanoo.
Podcastin kuuntelua hyllyttämisen oheen
Erte tekee podcasteja suomen kielellä ja ruotsin kielellä. Lukupuhetta-podcastin ja Läsprat-podcastin sivuille löytää helposti Kirjastokaistan ja Erten sivujen kautta. Lukupuhetta podcastia on tullut jo 58 jakson verran.
”Erittäin mainioita jaksoja, laidasta laitaan. Noin puolen tunnin mittaisia. Mä oon ajatellut, että esimerkiksi hyllyttäessä voisi kuunnella podcastia itseä kiinnostavasta aiheesta. On tullut kivaa palautetta, ihan kirjastoalan ulkopuoleltakin”, Mervi suosittelee.
Tänä vuonna ovat olleet erityisesti nuorten kirjat esillä. Mervi kehottaa aloittamaan esimerkiksi jaksosta 58 Selkosatoa korjaamassa: Se on tehty yhdessä Selkokeskuksen Ella Airaksisen kanssa. Sieltä voi tulla hyviä vinkkejä vinkkaukseen tai muuhun omaan kirjastotyöhön. Jaksossa käsitellään sitä, millaisia selkokirjoja on tänä vuonna ilmestynyt, ja mitä he ovat niistä mieltä.
Linkin jaksoon Selkosatoa korjaamassa löydät tästä: Listen to Lukupuhetta-podcast: Jakso 58 – Selkosatoa korjaamassa by Kirjastokaista.fi in Lukupuhetta -podcast playlist online for free on SoundCloud
Aiemmista jaksoista Mervi nostaa jakson 44: Osallistava työote nuortenkirjastotyössä. Siinä haastatellaan Espoon kaupunginkirjaston Petri Saarelaa, joka on Espoon kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osallisuus -prosessin asiakaspalvelupäällikkö. Jakso on saanut erityisen paljon kiitoksia.
Jakso Osallistava työote nuortenkirjastotyössä on seuraavan linkin takana: Listen to Lukupuhetta -podcast: Jakso 44 – Osallistava työote nuortenkirjastotyössä by Kirjastokaista.fi in Lukupuhetta -podcast playlist online for free on SoundCloud
Ruotsinkieliseen Läsprat-podcastin löydät tämän linkin takaa: Stream Kirjastokaista.fi | Listen to Läsprat -podcast playlist online for free on SoundCloud
Matalalla kynnyksellä yhteyttä
Mervi toivoo, että heille annettaisiin palautetta matalalla kynnyksellä, esimerkiksi koulutustoiveita, tai että kirjastot ilmiantaisivat itsensä, jos ovat tehneet kivoja juttuja lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi ja haluaisivat jakaa hyviä käytänteitä muille kirjastoille ympäri Suomen. He ottaisivat mielellään tällaisia esimerkiksi etävinkkien ohjelmaan. Osassa etävinkeissä sisältöä on pohdittu erityisesti pienille kirjastoille – myös nämä etävinkit jatkuvat ensi vuonna.
”Saadaan palautetta paljon pienistäkin asioista. Toivotaan just sinne arkeen hyödyllisiä työkaluja, jotka nopeuttavat ja helpottavat sitä työtä. Sitä pyörää ei tarvitse keksiä tai edes veistää joka kirjastossa itse. Meiltä voi toivoa myös niitä materiaaleja”, Mervi kertoo.
Matalalla kynnyksellä voi ottaa yhteyttä sähköpostiin erte.kirjasto@seinajoki.fi. Osoitteesta tavoittaa koko Erten kuusihenkisen porukan.
