Kirjaston lukuretriitti imaisee mukaansa

Eräänä ihan tavallisena torstaina pakkaan reppuuni pitkään hyllyssäni nukkuneen kirjan ja suuntaan Runosmäen kirjastoon. Saavun paikalle juuri ennen omatoimiajan alkamista. Ovi avautuu ja minua tervehtii kirjaston iloinen henkilökunta. Vielä hetki, ja lukuretriitti alkaa.  

Runosmäen kirjaston lukuretriitissä hiljennytään lukemaan palveluajan jälkeen. Kirjasto tarjoaa kupin kuumaa, lukuvinkkejä ja tapahtuman lopuksi saa halutessaan keskustella lukemastaan.   

Paikalle on saapunut jo kaksi muutakin osallistujaa, kahta vielä odotetaan. Toinen heistä on ollut mukana kaikissa tapahtumissa alusta asti – hän on selvästi tykästynyt retriittiin ja odottaa käynnistymistä hymyssä suin. Tapahtuma järjestetään nyt kolmatta kertaa ja siitä aiotaan tehdä jatkuva tapahtumasarja. 

Hiljaisuus on nykyajan luksusta 

Tarvetta tapahtumalle on. Moni varmaan tunnistaa ilmiön: arjen nopea tahti, silppuisuus ja keskeytykset haastavat keskittymistä. Käsi alkaa ihan huomaamatta hamuta puhelinta, vaikka haluaisi lukea. Rauhallinen tila ja lukemiselle erikseen omistettu aika auttavat toipumaan lukujumeista, selättämään arjen hälinän ja asettumaan rakkaan harrastuksen ääreen. 

Siirrymme rauhalliseen tilaan, josta löytyy sohva ja pehmeitä penkkejä. Runosmäen kirjaston Henni avaa tapahtuman kirjavinkkauksella. Vinkkaus alustaa tilaisuuden mukavasti ja halutessaan vinkkien joukosta voi valita luettavaa. Sitten osallistujat esittelevät tuomansa kirjat toisilleen. Sen jälkeen ollaankin jo tuttuja, ja on helppoa rentoutua lukemaan toisten kanssa. 

”Koen vinkkaamisen olevan pienestä jännityksestä huolimatta ennen kaikkea ihanaa, sillä saan puhua itseäni aidosti inspiroivista asioista; kirjoista! On ilahduttavaa kuulla osallistujien ajatusten vaihtoa, hekin ovat tapahtumassa jakaneet spontaanisti kirjavinkkejä toisilleen”, kertoo tapahtumaa järjestävä kirjastovirkailija Henni Laihia. 

Iloa vähällä vaivalla 

Henni kertoo lukuretriittitapahtuman järjestämisen olevan helppoa. Se ei vaadi kirjastolta suuria järjestelyitä tai budjettia: tarvitaan vain rauhallinen tila. Ennen tapahtumaa Henni suunnittelee aikataulun, valmistelee kirjavinkit ja lopulta laittaa kahvin porisemaan. Mainostaminenkin on helppoa, kun materiaalit on kertaalleen tehty.  

Osallistujat olivat löytäneet paikalle eri reittejä. Yksi oli bongannut tapahtuman kirjaston ilmoitustaululta. Toinen oli lukenut Ylen sivuilla hiljaisesta lukupiiristä, ihastunut ajatukseen ja alkanut etsimään vastaavaa. Hän piti ystäväporukkansa kanssa omaa lukupiiriä, jonka ajatuksena oli lukea hiljaa, mutta se ei kuitenkaan koskaan oikein onnistunut.  

Kirjaston lukuretriitissä se todellakin onnistui – kaikki istuivat hiljaisuudessa kirjaansa syventyneinä. Välillä joku nousi jaloittelemaan tai hakemaan kahvia. Ihminen on sosiaalinen olento, niinpä kai yhteisessä hiljaisuudessakin on jotakin yhteisöllistä voimaa. Keskittyminen löytyy kuin itsekseen, kun muutkin ympärillä rauhoittuivat lukemaan. 

Kirjan ääreen rauhoittumisen sanotaan vähentävän stressiä jo kuudessa minuutissa. Yhdessä lukeminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ilman varsinaista sosialisointiakin – se voi madaltaa kynnystä osallistua sosiaaliseen toimintaan. Kaiken ytimessä on suoritusvapaus: lukuretriittiin ei tarvitse valmistautua lukemalla tiettyä sivumäärää tai analysoida lukemaansa, kuten perinteisissä lukupiireissä. Tarkoitus on vain ja ainoastaan rauhoittua hetkeen.   

Haluaisitko järjestää lukuretriitin? Konseptista on tulossa tapahtumaresepti extranetin materiaalipankkiin ja lukuretriitistä kuullaan lisää AKE-kahveilla pe 24.5., tervetuloa mukaan!

 

“Tällaiset tapahtumat ovat syy miksi rakastan lähikirjastoja <3

– Tapahtumaan osallistunut kertoi palautelomakkeella