Naantalin pääkirjaston porukka eli Tarja Tuomi (vas.), Lauri Pietikäinen, Anna Hilska, Riitta Kari, Minna Ylikotila, Tuula Siira, Virpi Kemppi, Heli Kääriäinen-Färm, Hanna Nieminen ja Sini Laakkonen. Yhteensä Naantalin kirjastoissa on 14 työntekijää, joista 10,5 pääkirjastossa.
Kuva: Laura Tyysteri
Helmikuisena keskiviikkona hyppäsin bussiin ja köröttelin Naantaliin kyselemään kirjaston kuulumisia. Pääkirjastossa minut ottivat lämpimästi vastaan Tarja Tuomi, Riitta Kari ja Anna Hilska. Puolitoista tuntia hujahti huomaamatta, kun he kertoivat kirjaston mielenkiintoisista hankkeista, tapahtumista, tilojen muokkauksista ja kouluyhteistyöstä.
Edellisestä käynnistäni Naantalin pääkirjastossa oli sen verran aikaa, että molempien kerrosten remontin lopputulokset olivat minulta vielä näkemättä. Lopuksi olikin mukavaa saada opastettu kierros uusittuihin tiloihin ja päästä samalla moikkaamaan pääkirjaston koko henkilökuntaa.
Hyvin suunnitellut hankkeet palkitsevat
Naantalissa odotellaan malttamattomina AVIn päätöksiä kehittämishankkeiden rahoituksesta. Tällä kierroksella Naantaliin on haettu hanketta, jonka teemana ovat ympäristö ja monimuotoinen luonto. Hankkeessa on puolivuosittain vaihtuva alateema, johon liittyvää ohjelmaa on kaikenikäisille. Hankkeen tapahtumien on tarkoitus startata meri- ja saaristoteemalla tänä syksynä. Tällä kierroksella AVI edellytti hankesuunnitelmilta ilmiöpohjaisuutta. Naantalilaisten mukaan se teki suunnittelusta työläämpää, mutta tarkan suunnittelun ansiosta varsinaiseen hanketyöhön lähteminen on helppoa.
Naantalissa hankkeet on aiemminkin suunniteltu erityisellä huolella, mikä näkyy myös tuloksissa. Nuorille suunnattu demokratiahanke (Nuoret äänessä! 2022–2023) oli menestys, joka sai kiitosta kuntapäättäjiltä asti. Hanke oli kirjastolle haastava ja opettavainen, mutta kaiken työn väärti. Yhteistyö koulujen, oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston kanssa auttoi tavoittamaan nuoria mukaan sekä toimintaan että sen suunnitteluun. Nuorille mieluisia olivat erityisesti rap-työpajat, kun taas opettajat pitivät tärkeinä erityisesti disinformaatiopajoja. Päättäjät puolestaan arvostivat erityisesti nuorten vaikuttamistyöpajoja, jotka poikivat jopa valtuustoaloitteen nuorisotyöntekijöiden lisäämisestä kouluihin.
Tapahtumatuotannossa yhteistyö on voimaa
Nuoret ovat Naantalin kirjaston tärkeä asiakasryhmä myös hanketyön ulkopuolella. Pääkirjaston yhteistyökumppaneista ykkönen on nuoristoimi, jonka kanssa järjestetään paljon yhteisiä tapahtumia. Lisäksi nuorisotyöntekijät ovat pääkirjastossa nuorten tavattavissa kerran viikossa.
Muita Naantalin kirjaston säännöllisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Naantalin opisto, SPR ja Naantalin museo. Opiston kanssa järjestetään ikääntyvien yliopiston luentoja. Luennot lähetetään Jyväskylän yliopistosta ja naantalilaiset pääsevät seuraamaan niitä etänä pääkirjastossa. Haastattelupäivänä sarjassa on vuorossa Rosa Liksomin kirjailijavierailu. SPR:n kanssa yhteistyöhön kuuluu kerran viikossa järjestettävä Kielitupa, jossa maahanmuuttajat pääsevät opiskelemaan suomen kieltä rennossa ilmapiirissä. Kielituvan markkinointi hoituu SPR:n verkostojen kautta. Tällä hetkellä mukana on erityisesti ukrainalaisia. Naantalin museo tuottaa kuukauden esineen kirjaston vitriiniin. Uuden esineen ilmestyminen on tärkeä tapaus varsinkin ikäihmisten harrastusryhmille, jotka käyvät katsastamassa esineet kuukausittain. Kuukauden esine -yhteistyön lisäksi kirjasto on järjestänyt yhdessä museon kanssa myös kaupunginosamuisteluita.
Naantalin kirjaston tapahtumatuotannossa myös vapaaehtoisilla on tärkeä rooli. Novellikoukussa lukijat ovat useimmiten vapaaehtoisia, ja kirjasto välittää vapaaehtoisia lukijoita myös vanhusten Birgittakotiin. Lisäksi lähikirjastojen lukupiirien vetäjät ovat vapaaehtoisia. Myös digituessa on toisinaan ollut vapaaehtoisia vertaisneuvojia, mutta viime aikoina digituki on pyörinyt kirjaston omin voimin. Kirjaston oman digiopastuksen lisäksi tulossa on tosin myös paikallisten pankkien opastuksia pankkipalvelujen käyttöön.
Kuva: Laura Tyysteri
Remontit vihdoin valmiita!
Naantalin kirjastot ovat kokeneet viime vuosina paljon remontteja. Merimaskun kirjasto uudistettiin täysin vuonna 2022 valmistuneessa remontissa. Myös pääkirjaston molemmat kerrokset on remontoitu hiljattain. 2. kerroksen remontti valmistui 2022. Velkualle tehtiin omatoimi viime vuonna, Rymättylään se oli saatu jo aiemmin. Suopellon kirjasto siirtyi yläkoulun yhteyteen kymmenisen vuotta sitten. Remonttien tuloksiin on oltu Naantalissa pääasiassa tyytyväisiä. Omatoimisuus helpottaa esimerkiksi silloin, kun tulee yllättäviä poissaoloja. Pääkirjastossa varsinkin muunneltava tapahtumatila Riutta on saanut erittäin hyvää palautetta asiakkailta.
Remonttien takia kirjastot ovat olleet paljon kiinni, mikä on tietysti näkynyt myös lainaus- ja kävijätilastoissa. Vuodesta 2022 vuoteen 2023 Naantalin kirjastojen fyysiset käynnit ovat lisääntyneet peräti 74 %, mutta vieläkään ei olla ihan samalla tasolla kuin ennen koronaa.
Kuva: Laura Tyysteri
Innokkaita lukijoita
Remonttien valmistuttua myös kokonaislainaus on lisääntynyt Naantalissa edellisestä vuodesta noin 16 %. Pääkirjastossa varsinkin lastenkirjat katoavat hyllystä nopeasti. Työntekijöiden huomioiden mukaan niitä käyvät lainaamassa erityisesti isät lastensa kanssa.
Tapahtumakävijöitä oli Naantalin kirjastoissa viime vuonna 70 % edellistä vuotta enemmän ja käyttäjäkoulutuksiin osallistuneita jopa 90 % enemmän. Naantalin kaikki lähikirjastot sijaitsevat joko koulun yhteydessä tai koulun läheisyydessä. Tämä helpottaa yhteistyötä koulujen kanssa, mikä näkyy myös koululaisten lukuinnossa. Merimaskun koulussa kolmasluokkalaiset päättivät itse, että heidän luokkansa lukee tämän lukuvuoden aikana 1000 kirjaa. Koululaisten tavoitteesta on juttu Naantalin kaupungin Nasta-lehdessä (1/2024, s. 6), jota voi lukea myös verkossa. Samassa numerossa on juttu myös kirjaston kirjavinkkauksesta (s. 10).
Mediahuomiota kirjasto saa usein myös Rannikkoseudun sanomissa. Somessa kirjasto on aktiivinen Facebookissa ja Instagramissa. Kirjaston viestinnän suunnitelmallisuutta on parantanut se, että kirjastossa on nykyään viestinnästä vastaavaksi nimetty työntekijä, jonka tehtäviin viestintäasiat muun kirjastotyön ohessa kuuluvat.
Mikä eläin?
AKEn Kirjastojen kuulumiset -juttusarjan päättää perinteisesti kysymys siitä, mikä eläin kirjastonne olisi, jos se olisi eläin. Naantalilaiset päätyvät lopulta valitsemaan eläinvastineekseen merihevosen. Itse vastausta enemmän Naantalin kirjastosta taitaa kuitenkin kertoa tapa, jolla vastaukseen päädytään: mielipide kierretään kysymässä kaikilta paikalla olevilta työntekijöiltä ja kun matkalla kertyy uusia ehdotuksia, ne välitetään eteenpäin seuraaville keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi.
Kuva: Nina Sahi
