3. Mediakasvatus ja opetussuunnitelmat / Mediefostran och läroplanerna

3.1. Småbarnspedagogiken

I den tidiga barndomens mediefostran är bibliotekets huvuduppgift att stödja familjens läsning och göra biblioteket till en naturlig del av vardagen. Alla evenemang som får familjer att känna sig välkomna i biblioteket bidrar till detta mål. Det är intressant för biblioteken att det i läroplanen för småbarnspedagogiken konstates, att barnen behöver en rik textmiljö. Bibliotekets sagostunder fungerar som en port till bibliotekets material för barn, och leder till berättelsernas och läskunnighetens värld. För dagis- och förskolebarn är tillgång till berättelser och media som biblioteket erbjuder utgångspunkten för mediefostran.

Småbarnspedagogiken omfattar åldersgruppen 0 – 6, dvs. barnets liv från spädbarn till början av grundskolan.

I grunderna för planen för småbarnspedagogik beskrivs fem delområden inom mångsidig kompetens som överlappar varandra:

förmåga att tänka och lära sig
kulturell och kommunikativ kompetens
vardagskompetens
multilitteracitet och digital kompetens
förmåga att delta och påverka.

I planen konstateras att: ”Multilitteracitet och digital kompetens främjar en jämlik fostran och utbildning. Småbarnspedagogiken har som uppdrag att stödja dessa färdigheter.” och att ”Multilitteracitet är nära kopplat till förmågan att tänka och lära sig. Barnen ska uppmuntras att undersöka, använda och producera meddelanden i olika miljöer, även digitala. För att utveckla multilitteracitet behöver barnen en vuxen förebild, en rik textmiljö, kultur producerad av barn och kulturella tjänster avsedda för barn.”

Bilioteket kan ta upp digitala metoder enligt principerna i planen: ”Personalen ska tillsammans med barnen undersöka och observera informations- och kommunikationsteknikens roll i vardagslivet och stifta bekantskap med olika digitala verktyg, applikationer och spel. Digital dokumentation ska användas i samband med att barnen leker, undersöker, rör på sig samt upplever och producerar konst. Då barnen ges möjligheter att göra olika försök och att producera innehåll, självständigt och tillsammans med andra barn, med hjälp av digitala verktyg främjas deras kreativa tänkande, samarbetsförmåga och läsfärdighet. Personalen ska handleda barnen i att använda digitala verktyg på ett mångsidigt och tryggt sätt.”
Källa: Läroplanen för småbarnspedagogik i ”Opintopolku”.

Program för förskolor i Åbo
De svenskspråkiga förskolorna går på bibliotekskurs i Åbo stadsbiblioteks huvudbibliotek. Bibliotekskursen innehåller bl. a. högläsning, genomgång av bibliotekets regler, hantering av bibliotekskortet och av böcker, och en fantasifull bekantningsrunda till avdelningens bokhus. Även åldersgränser diskuteras, och barnen får göra en liten uppgift med hjälp av pekplattor.

3.2. Grundskolan

I skolsamarbetet är det viktigt att samarbetet mellan skolor och bibliotek har en överenskommen struktur som garanterar en lägsta nivå och jämlikhet för elever. Användning av bibliotekstjänster och t.ex. att besöka bokprat bör inte bero på olika lärares aktivitet. I läroplanen bygger multilitteracitet på en bred förståelse av texter och är således parallell med den extensiva synen på mediefostran som presenteras i denna plan.

I läroplanen för grundskolan listas sju breda kompetensområden. Syftet med dessa är att stödja den personliga utvecklingen och att främja de färdigheter som krävs för medlemskap i ett demokratiskt samhälle och ett hållbart sätt att leva.

Det finns sju delområden inom mångsidig kompetens:

Förmåga att tänka och lära sig (K1)
Kulturell och kommunikativ kompetens (K2)
Vardagskompetens (K3)
Multilitteracitet (K4)
Digital kompetens (K5)
Arbetslivskompetens och entreprenörskap (K6)
Förmåga att delta, påverka och bidra till en hållbar framtid (K7)

Innehållsmässigt anknyter mediefostran mest till delområden K4 och K5 inom mångsidig kompetens, dvs. multilitteracitet och digital kompetens. Då vi beaktar skolans roll i lärande av IKT, fokuserar biblioteken i sin mediefostran inte på alla lära ut användning av kommunikationsteknisk utrustning, men istället strävar efter att kombinera de två ovannämnda delområden (multilitteracitet K4 och digital kompetens K5).

Målet för mediefostran efter åldersgrupper och tips om aktiviteter

Klass 1-2

I den grundläggande undervisningen utvecklas multilitteracitet jämsides med läs- och skrivförmågan. Sagor, spel och lekar spelar här en stor roll. Bibliotekets uppgift är att introducera eleverna i alla de medier som biblioteket erbjuder. För den som nyligen lärt sig läsa spelar bilderna en stor roll, och bildläsningsförmågan kan utvecklas i biblioteket. Målet är utvecklandet av elevens egen mediemedvetenhet.

Klass 3-6

I klasserna 3-6 görs mediefostran samtidigt och jämsides med utvecklandet av läslusten. Målsättningen är att eleven lär sig använda biblioteket och nätet på ett sådant sätt att barnet hittar det som hen behöver, både fakta och underhållning. Mediefostran i biblioteket för den här åldersgruppen innebär introduktion i användandet av biblioteket, bok- och medieprat, samt aktiv mediefostran, där förmågan till kritiskt tänkande utvecklas genom olika aktiva gör-det-själv övningar.

Grunderna i upphovsrätt samt delandet av läsupplevelsen med andra kan kombineras till exempel i en bokprat-videoworkshop, där eleverna i grupp får göra lästipsvideon med hjälp av applikationen iMovie. Infosökning och medieanvändning kan introduceras till exempel vid ett informationssökning-biblioteksbesök där eleverna söker material i biblioteket och på basen av det gör uppgifter som berör bildläsförmåga och källkritik.

Klass 7-9

Vi hör ofta termen diginativer, men det kan vara bra att komma ihåg att inte heller högstadieeleverna kan allt och att de ännu behöver en vuxens stöd i mångt och mycket. I den här åldern kan, förutom den rent tekniska förmågan, det bli ännu viktigare att betona det egna tänkandet och omdömesförmågan, medie-och källkritik eller förebyggandet av mobbning. Till en lyckad stund av mediefostran behövs det nödvändigtvis inte en massa apparater eller nyaste appar. Närvaron av en samtalande vuxen är viktigare.

Det viktigaste målet med skolsamarbetet är att främja läskunnighet även i den här åldersgruppen. I stället för det traditionella bokpratet kan man tipsa om musik, filmer eller böcker som härrör sig till dessa. Berättelser som finns i spelen kan fördjupas i olika workshops eller genom att få ungdomar att tipsa varandra. Biblioteket kan tillhandahålla faciliteter, material och vägledning för informationssökning för elevernas bredare skolprojekt, liksom för litteraturuppsatsen som vanligtvis görs i åk. 9.

Skolsamarbete i Åbo

Mediefostran i Åbo förverkligas inom ramen för Upplevelsestigen.
åk 2. och 5. besöker bokprat
åk 4. besöker mediestigen. Mediestigen innehåller biblioteksanvändningn, informationssökning, förmåga att tolka bilder och källors pålitlighet.
åk 7: bokprat
Dessutom valbara evenemang:
åk 7: bokprat om tecknade serier (ordnas på finska, men svenskspråkigt material presenteras)
åk 8: presentation av olika genre

Mål för regionen 2020-2022

Ett brevbotten kommer att förberedas. Den kan användas till att locka sådana skolklasser till biblioteket som inte ännu besöker biblioteket aktivt. Brevet uppmuntrar skolan att samarbeta med biblioteket för att främja läsförmågan.
En regional bokpratarbank kommer att upprättas (delvis på grundval av den befintliga medieambassadör-banken)
Det ordnas varje år en utbildningsdag med bok-tema, ”Tarinatornado” och en utbildningsdag för personalens färdigheter i digitala medier
Fritidsaktiviteter med bok-tema inspirerar barnen att läsa. Varsat-nätverket delar idéer och material för att organisera dessa så att fler och fler bibliotek kan organisera evenemang. Dessa inkluderar t.ex. material relaterade till Warrior-katterna och Kepler62-böcker.
En plan för samarbete mellan biblioteket och skolor bör tas i bruk i så många kommuner som möjligt, VarSat-nätverket sprider exempel på god praxis.
VarSat-nätverket strävar efter att inspirera ungdomar att läsa, t.ex. med en gemensam sommarläsningskampanj

3.3. Andra stadiet

Studeranden på andra stadiet är en heterogen grupp av både aktiva biblioteksanvändare och de med lite erfarenhet av biblioteket och dess tjänster. Bibliotekens första mål är att göra biblioteket mer bekant, attraktivt och tillgängligt för alla studeranden. Bibliotekspedagogiken som erbjuds för skolor fokuserar på biblioteksanvändning och informationssökning. Innehållet i dessa guidade besök kopplas på ett motiverande sätt till studierna och till de allmänna målen för gymnasieutbildning och yrkesutbildning som beskrivs nedan:

Gymnasieundervisningen stärker elevens multilitteracitet så att hen förstår språket som är specifikt för olika områden inom vetenskap och konst och motiveras att studera, tolka och producera olika texter. Studenten blir van att utvärdera tillförlitligheten hos texter och information. I beskrivningen av språkstudiemoduler innebär multilitteracitet att litteratur, filmer, musik, teater, visuell konst och media behandlas under studierna, och eleverna bekantar sig med olika typer av text.

När det gäller faktaämnen, växer multilitteracitet i samråd elevens ökande kunskapsbas som behövs för kritiskt tänkande. Tolkningen av grafiska framställningar är också multilitteracitet: ”Multilitteracitet utvecklas genom att tolka och producera till exempel skriftspråk, bilder, videor, modeller, simuleringar, tabeller och grafer.” Till exempel utvecklar samhällskunskap studentens multilitteracitet i den digitala tidsåldern genom att stärka hens förmåga att välja, kritiskt tolka och tillämpa forskningsbaserad kunskap. Det konstateras också att: ”Studiemiljöerna ska vara mångsidiga och innefatta bland annat webbmiljöer, bibliotek, kulturinstitutioner och mångsidiga metoder och det som behandlas inom ämnet ska vara meningsskapande och bidra till de studerandes lust att lära.”

Om studier i modersmål konstatera bl.a:

Undervisningen i modersmål och litteratur har som mål att de studerande ska nå en sådan kompetens gällande språk och litteratur samt språkbruk, textanvändning, kommunikation, medier och multimodalitet som krävs vid fortsatta studier samt i arbetslivet.
Litteraturundervisningen ska bidra till fördjupad kunskap om skönlitteratur och facklitteratur, fördjupad läserfarenhet samt förmåga att analysera och tolka texter ur olika synvinklar

Källa: opintopolku-tjänsten

I yrkesskolornas läroplaner hittas multilitteracitet i alla examensbeskrivningar under ”Kunnande i kommunikation och interaktion”. Eleven på en berömlig nivå kan följande:

känner till de textgenrer och medier som används inom den egna branschen och i arbetslivet på ett mångsidigt sätt och bedömer användningen av dem
tolkar olika texters mål mångsidigt och utvärderar texternas innehåll och uttryck
söker information i källor som är mångsidiga och centrala för ämnet ifråga och använder sin multilitteracitet på ett flexibelt sätt
gör självständigt anteckningar och sammanfattar det väsentliga utifrån det hen hört, läst och sett
bedömer tillförlitligheten i källor och fakta på ett sakkunnigt sätt
använder inhämtad information mångsidigt och flexibelt
beaktar upphovsrätten och hänvisar till källor på ett naturligt sätt
utvecklar sina färdigheter i att tolka texter utifrån respons och självvärdering.

Bibliotekens samarbete med andra stadiets skolor varierar från ort till ort. När du utvecklar guidade besök är det bra att tänka på följande:

Många av studeranden kan komma från en annan ort.
Det första målet med biblioteksbesöket är att förmedla en känsla av att alla är välkomna till biblioteket och att alla kan hitta material av intresse för dem.
Informera om bibliotekstjänster och samlingar – inklusive elektroniska – i proportion till det ökade och fördjupade informationsbehovet.
Stöd läsning. Bokprat och bokpresentationer, i mån av möjlighet

Program för andra stadiets skolor i Åbo: Stadsbiblioteket erbjuder studeranden på andra stadiet informationsguidningar, där grupperna bekantar sig med bibliotekets tjänster, deras användning och informationssökning. I besöket ingår en presentation av nätbiblioteket, en rundvandring i biblioteket och en informationssökningsuppgift, där eleverna kan öva sina kunskaper i informationssökning. Dessa informationsguidningar riktas till grupper från yrkesskolor och gymnasier i Åbo. Läraren kan boka guidningen på stadsbibliotekets hemsida. Guidningen marknadsförs till skolorna i början av varje termin.

3.1. Varhaiskasvatus

Lapsen varhaisvuosien mediakasvatuksessa kirjaston päätehtävä on tukea perheen lukemista sekä tehdä kirjastonkäytöstä luonteva osa arkea. Kaikki tapahtumat, jotka saavat perheet tuntemaan olonsa tervetulleiksi kirjastoon, edistävät tätä päämäärää. Kirjastojen kannalta kiinnostavaa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa on toteamus lapsen tarvitsemasta rikkaasta tekstiympäristöstä. Kirjaston satutunnit avaavat kirjaston tarjoamia lastenaineistoja ja johdattavat sanojen ja lukutaidon maailmaan. Päiväkoti- ja eskari-ikäisille pääsy kirjaston tarjoamien tarinoiden ja medioiden ääreen on oleellinen lähtökohta mediakasvatukselle.

Varhaiskasvatus kattaa ikävuodet 0 – 6 eli lapsen elämän ensi vuodet vauvaiästä peruskoulun aloittamiseen asti. Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta:

ajattelu ja oppiminen
kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
osallistuminen ja vaikuttaminen

Varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että ”monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin. Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.”

Kirjasto voi tuoda digitaalisuutta mukaan ohjattuun toimintaan varhaiskasvatussuunnitelmassa esitetyllä tavalla: ”lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalista dokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.”

Lähde: varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma Opetushallituksen e-perusteet-sivustolla.

Kirjasto pyrkii välittämään tietoa ääneen lukemisen merkityksestä lapsille ja tarjota mieluisia kirjoja yhdessä lukemisen hetkiin. Kirjastot voivat

omalla paikkakunnallaan tehdä yhteistyötä neuvolan kanssa: jakaa perheille tietoa lukemisen tärkeydestä ja kirjavinkkejä
järjestää erilaisia kirjastoon tutustumisen juhlia lapsiperheille
järjestää satutunteja ja mediasatutuokioita
kutsua esikasvatuksen ryhmät ohjatulle tutustumiskäynnille. Käytiin voi liittää satuelementtejä, leikkejä, ratkottavia tehtäviä, pientä askartelua, yms.

Esikoululaisten ohjelma Turussa

Turussa kirjastokurssilla käydään omassa lähikirjastossa tai pääkirjastossa. Kirjastokurssilla tutustutaan kirjaston lastenosastoon ja aineistojen sijoitteluun, kirjastokortin käyttämiseen ja lainaustoimintoihin, sekä puhutaan ikärajoista. Mukana voi olla lyhyt älylaitteella suoritettava tehtävä, kuten esim. kuvan ottaminen esineestä, joka alkaa samalla alkukirjaimella kun oma nimi.

Vuoden 2020 syksyllä Turun pääkirjastossa aletaan kokeilla mediasatutuntien pitämistä esikoululaisryhmille.

Vuosien 2020-22 tavoitteet alueella:

Vuonna 2019-20 alueella on toteutettu paljon perheiden lukemista edistäviä hankkeita. Hyvien käytäntöjen jakaminen jatkuu VarSat-verkostossa.
Kirjastojen on hyvä pyrkiä mukaan oman kunnan Lukulahja lapselle -hankkeen neuvolayhteistyöhön
Alueen yhteinen Kirjasto on kirjaneuvola -hanke päättyy elokuussa 2020. Hankkeen tuloksina yhä useampi kunta tarjoaa vauvalorutuokioita, tai saa Varsojen verkostosta mentorointiapua näiden järjestämiseen.
Hankkeen konseptointityön tuloksia on myös tuokiot, joihin kutsutaan kunnan varhaiskasvatuksen ja neuvolan edustajia yhdessä vanhempien kanssa kirjastoon lukemisaiheen pariin.
Eeli kirjastossa -esitettä painatettiin alueen kirjastojen käyttöön tammikuussa 2020. VarSat-verkosto arvioi esitteen hyötyjä ja käyttöä vuoden lopussa.
Satutunteja elävöittämään on luotu satusalkkujen järjestelmä. VarSat-verkosto seuraa käyttöä ja kehittää salkkujen sisältöjä.
Mediasatutunteja on pidetty usealla paikkakunnalla, kokemuksia näistä ja hyviä käytäntöjä jaetaan VarSat-verkostossa.

3.2. Peruskoulut

Kouluyhteistyössä tärkeää on, että koulujen ja kirjastojen välisellä yhteistyöllä on joku sovittu rakenne, joka takaa minimitason ja oppilaiden tasavertaisuuden. Kirjaston palvelujen käyttö ja mm. käyminen kirjavinkkauksissa ei saa olla riippuvainen eri opettajien aktiivisuudesta.

Opetussuunnitelmassa monilukutaidon perustana on laaja käsitys teksteistä, ja on siten samansuuntainen tässä mediakasvatussuunnitelmassa esitetyn laajan mediakasvatuskäsityksen kanssa.

Perusopetuksen opetussuunnitelma listaa seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta. Näiden kokonaisuuksien tavoite on tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää osaamista, jota demokraattisen yhteiskunnan jäsenyys ja kestävä elämäntapa edellyttävät.

Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet ovat:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)
Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot (L3)
Monilukutaito (L4)
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Mediakasvatuksen sisällöt liittyvät uudessa suunnitelmassa erityisesti laaja-alaisiin osaamiskokonaisuuksiin L4 ja L5 eli monilukutaitoon ja tieto- ja viestintäteknologiseen (TVT) osaamiseen. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.) Ottaen huomioon koulun roolin TVT:n opetuksessa, kirjastot eivät mediakasvatuksessa keskity teknologian käytön opetukseen, vaan pyrkivät yllä mainittujen kahden osa-alueen (monilukutaidon ja TVT:n) opastamiseen yhdessä.

Mediakasvatuksen tavoite ikäryhmittäin ja vinkkejä toiminnasta

1.–2. luokat

Alkuopetuksessa medialukutaito kehittyy luku- ja kirjoitustaidon rinnalla. Saduilla, peleillä ja leikeillä on tärkeä osuus. Kirjaston tehtävä on tutustuttaa oppilaat kaikkiin niihin medioihin, joita kirjastossa on tarjolla. Vasta lukemaan opettelevat keskustelevat myös mielellään kuvista, ja kuvalukutaitoa voi kehittää kirjastossa. Päämääränä on oppilaan oman mediatietoisuuden lisääminen sekä peruslukutaidon tukeminen.

3.–6.-luokat

3–6-luokkalaisten mediakasvatusta tehdään osana lukemaan innostamista ja sen rinnalla. Tavoitteena on, että oppilaat tottuvat käyttämään kirjastoa ja nettiä siten, että löytävät sieltä tarvitsemaansa tietoa ja viihdettä. Mediakasvatus kirjastoissa tälle luokka-asteelle on kirjastonkäytön opetusta ja kirja-ja mediavinkkausta, sekä toiminnallista mediakasvatusta, jossa kriittistä ajattelua harjoitellaan itse asioita tekemällä.

7-9. luokat

Usein kuuluu puhuttavan diginatiiveista, mutta on hyvä muistaa, että yläkoululaiset eivät osaa vielä kaikkea ja tarvitsevat aikuisten tukea monissa asioissa. Tässä iässä teknisiä taitoja tärkeämmiksi saattavatkin nousta esim. oman ajattelun ja harkinnan korostaminen, mediakriittisyys tai koulukiusaamisen vastustaminen. Onnistuneeseen mediakasvatustuokioon ei välttämättä tarvita suurta määrää laitteita tai uusimpia sovelluksia, tärkeämpää on keskusteleva aikuinen.

Kirjaston tärkein tavoite kouluyhteistyössä on näilläkin vuosiluokilla lukutaidon edistäminen. Vuonna 2019 julkaistujen PISA-tulosten mukaan 8. luokkalaisten luetun ymmärtäminen on Lounais-Suomessa laskenut aiemmista 2000-luvun huippuvuosista, mutta verrattuna edelliseen Pisa-tutkimukseen lasku on pysähtynyt. Huolestuttavaa on kasvava ero sukupuolten välillä lukutaidossa.

Perinteisen kirjavinkkauksen ohella voi kokeilla vinkata musiikkia, elokuvia, pelejä tai niihin liittyviä kirjoja. Pelien tarinallisuuteen voi syventyä erilaisissa työpajoissa tai saattamalla nuoret vinkkaamaan toisilleen. Kirjasto voi tarjota tiloja, materiaalia ja tiedonhaun opastusta oppilaiden laajempien kouluprojektien yhteydessä, kuten myös 9. luokalla tehtävän kirjallisuustutkielman yhteydessä.

Vuosien 2020-2022 tavoitteet alueella

materiaalipankkiin laaditaan kirjepohja lähetettäväksi niille kouluille, joista käydään laiskasti kirjastossa. Kirjeessä houkutellaan koulua yhdessä kirjaston kanssa työskentelemään lukemisen puolesta.
perustetaan alueen kirjavinkkaripankki (osittain Varsinais-Suomen medialähettipankin pohjalle)
järjestetään vuosittain yksi kirja-aiheinen koulutuspäivä, Tarinatornado sekä yksi koulutuspäivä, jossa voi parantaa omia digitaalisen mediakasvatuksen taitojaan
Kirja-aiheiset vapaa-ajan tapahtumat innostavat lapsia lukemaan. Varsojen verkostossa jaetaan näiden järjestämiseen ideoita ja materiaaleja, jotta yhä useampi kirjasto voisi näitä järjestää. Näitä ovat mm. Soturikissat- ja Kepler62 –kirjoihin liittyvät materiaalit.
Kirjaston ja koulujen välinen yhteistyösuunnitelma mahdollisimman moneen kuntaan, VarSat-verkosto levittää hyviä käytäntöjä.
Varsojen verkostossa etsitään keinoja innostaa nuoria kirjallisuuden pariin, mm. yhteisellä kesälukukampanjalla

Turun kouluyhteistyö

Turussa mediakasvatus on sidottu Elämyspolun tarjontaan.

2-ja 5-luokkalaiset käyvät kirjavinkkauksessa
4. luokkalaiset tulevat kirjastoon mediamatkalle. Mediamatkalla opitaan kirjaston käyttöä, kuvanlukutaitoa sekä tiedon luotettavuuden arviointia.

Kaikille 7. luokille: Kirjavinkkausta
Lisäksi tarjoamme valinnaisia käyntejä:
7. luokille: Sarjakuva tutuksi
8. luokille: Genre-esittely
9. luokille: Vinkkejä kirjallisuustutkielman tekemiseen (kaunokirjaisuusosasto järjestää)
- Vaihtoehto 1: Opastus sähköisiin ja painettuihin materiaaleihin.
- Vaihtoehto 2: Lukuvinkkaus, jonka jälkeen oppilaat voivat lainata aiheeseen sopivaa (maailmankirjallisuutta tai kotimaista laatukirjallisuutta) luettavaa.

3.3. Toinen aste

Toisen asteen opiskelijat ovat heterogeeninen ryhmä, johon kuuluu sekä aktiivisia kirjaston käyttäjiä että niitä, joilla ei ole juurikaan kokemusta kirjastosta ja sen palveluista. Kirjastojen ensisijaisena tavoitteena onkin tehdä kirjasto tutummaksi, houkuttelevammaksi ja helpommin lähestyttäväksi kaikille opiskelijoille. Toisen asteen opiskelijoille tarjottavien ohjattujen käyntien painopisteenä on kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastus. Perinteinen kirjastonkäytön opetus pyritään liittämään motivoivalla tavalla opintoihin sekä alla kuvailtuihin lukio-opetuksen ja ammattikouluopetuksen yleisiin tavoitteisiin:

Lukion opetus vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hän ymmärtää tieteen- ja taiteenaloille ominaista kieltä sekä motivoituu erilaisten tekstien tutkimisesta, tulkitsemisesta ja tuottamisesta. Opiskelija tottuu arvioimaan tekstien ja tiedon luotettavuutta. Kielten opintojen moduulien kuvauksessa monilukutaito tarkoittaa, että opintojen aikana käsitellään kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa ja tutustutaan eri tekstilajeihin.

Tietoaineissa monilukutaito kasvaa kriittiseen ajatteluun tarvittavan tietopohjan kasvaessa. Myös graafisten esitysten tulkinta on monilukutaitoa: ”Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kirjoitettua kieltä, kuvia, videoita, malleja, simulaatioita, taulukoita ja kuvaajia.” Esimerkiksi yhteiskuntaoppi kehittää opiskelijan monilukutaitoa digiajassa vahvistamalla hänen kykyään valita, tulkita kriittisesti ja soveltaa tutkimuspohjaista tietoa. Se vahvistaa yhteiskunnallisia ja kriittisiä teksti- ja argumentointitaitoja.

Äidinkielen opinnoissa oppilas:

kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa analysoida ja arvioida monimuotoisia tekstejä, kuten asia- ja mediatekstejä, kirjallisuutta ja puhuttuja tekstejä, tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisia käsitteitä tekstien analyysissä
kehittää kauno- ja tietokirjallisuuden tulkitsevan ja elämyksellisen lukemisen taitojaan, syventää ymmärrystään kirjallisuuden keinoista sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisia käsitteitä kirjallisuuden analyysissa
osaa kriittisesti arvioida erilaisia tiedonlähteitä sekä niiden tarkoitusperiä, luotettavuutta ja käytettävyyttä.

Ammattikoulujen opetussuunnitelmissa monilukutaito löytyy jokaisen tutkinnon esittelyn kohdasta ”Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen”. Saavuttaakseen kiitettävän tason oppilas:

tuntee omalla alalla ja työelämässä käytetyt tekstilajit ja mediat monipuolisesti ja arvioi niiden käyttöä
tulkitsee erilaisten tekstien tavoitteita monipuolisesti ja arvioi tekstien sisältöä ja ilmaisua
hakee tietoa monipuolisista ja aiheen kannalta olennaisista tietolähteistä sujuvasti monilukutaitoaan hyödyntäen tekee itsenäisesti muistiinpanoja ja tiivistää ydinasiat kuullun, luetun ja nähdyn pohjalta
arvioi asiantuntevasti tietolähteiden ja tiedon luotettavuutta
hyödyntää hankkimaansa tietoa monipuolisesti ja sujuvasti
noudattaa tekijänoikeuksia ja viittaa luontevasti käyttämiinsä lähteisiin
kehittää tekstien tulkinnan taitojaan palautteen ja itsearvioinnin pohjalta.

Lähde: ammattikoulujen ja lukion opetussuunnitelmat Opetushallituksen eperusteet-sivulla.

Kirjastojen yhteistyö toisen asteen koulujen kanssa vaihtelee paikkakunnittain. Ohjattuja käyntejä kehitettäessä on hyvä ottaa huomioon:

Toisen asteen opiskelijoiden joukossa voi olla paljon sellaisia, jotka tulevat opiskelemaan toiselta paikkakunnalta.
Kirjastoon tutustuttamisen tuokion ensimmäinen päämäärä on välittää tunne, että kaikki ovat tervetulleita kirjastoon ja että jokainen voi löytää itseään kiinnostavia aineistoja.
Kirjaston palveluista ja kokoelmista – myös elektronisista – kertominen suhteutettuna lisääntyneeseen ja tarkentuneeseen tiedontarpeeseen.
Lukemisen tukeminen. Mahdollisuuksien mukaan kirjavinkkaukset ja kirjaesittelyt.

Yhteistyö toisen asteen koulujen kanssa Turussa

Kaupunginkirjasto tarjoaa toisen asteen opiskelijoille tietokierroksia, joissa tutustutaan kirjaston palveluihin, kirjaston käyttöön sekä tiedonhakuun. Kierrokseen kuuluu verkkokirjaston opastusta, kirjastokierros sekä tiedonhakutehtävä, jossa opiskelijat pääsevät kokeilemaan tiedonhakutaitojaan. Toisen asteen tietokierrokset on suunnattu turkulaisten ammattiopistojen ja lukioiden ryhmille. Opettajat voivat varata kierroksen kaupunginkirjaston verkkosivuilta. Tietokierrosta markkinoidaan oppilaitoksille lukukausien alussa.

Tavoitteet

Tiedonhakuopastuksen tarkoituksena taas on tutustuttaa opiskelijat Vaski-verkkokirjaston käyttöön ottaen huomioon opiskelijaryhmien erilaiset taitotasot ja kiinnostukset.

Tietokierroksilla pyrimme antamaan opiskelijoille välineitä, jotka tukevat vapaa-ajan ja opiskelun luomissa tiedontarpeissa. Lisäksi tarjoamme oppilaitosten omaan käyttöön mediakasvatukseen liittyviä oppimateriaaleja. Esimerkiksi kirjaston tuottamat Kirjasto opettaa tiedonhakua -video ja prezi-esitys soveltuvat opetuksen tueksi. Verkkokirjastosta löytyvän Haluatko infonääriksi -pelin avulla opiskelijat voivat oppia ja harjoitella tiedonhakutaitoja.

Haku

Pikalinkit etsityimpiin sisältöihin