AKE-ihmisten kevätkauden viimeinen vierailukohde oli Rauma, jossa Anne ja Laura pääsivät tutustumaan Rauman pääkirjastoon sekä Pyynpään lähikirjastoon.
Rauman pääkirjasto
Rauman pääkirjastoon pääsi osa vierailemaan jo keväällä Lounais-Suomen kirjastopäivän yhteydessä. Arkkitehtonisesti hieno ja taidetta prosenttiperiaatteella sisältävä kirjasto ansaitsee kuitenkin vielä oman esittelynsä.
Rauman taloustilanne on ollut parempi kuin monessa kunnassa, ja kirjastopalvelut ovat kattavat. Vuosien varrella kirjaston tehtäviä on kuitenkin tullut lisää, mutta henkilökuntaa ei ole lisätty. Aineistomäärärahat eivät ole kasvaneet, mutta inflaatio vaikuttaa: samalla rahalla saa vähemmän. Fyysisiä lehtiä on vähennetty ja tapahtumiin käytettävä raha on vähäistä. Näyttely- ja tapahtumatilat ovat pienet pääkirjastossa, mikä on sääli, sillä hyviä näyttelyitä olisi tarjolla enemmän kuin tilat sallivat.
Palautus- ja lainausautomaatit on uusittu viime vuosina, ja Rauman pääkirjastosta löytyy Mikroväylän automaatit ja palautusten lajittelija, joka on myös asiakkaiden nähtävillä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä automaatteihin ja yleensäkin kirjastoon. Pääkirjasto kiinnostaa myös kansainvälisesti – esimerkiksi Latviasta on käyty tutustumassa kirjastoon.
Rauman pääkirjaston alakerrassa sijaitsevat lasten ja nuorten osasto sekä aikuisten tietokirjat. Yläkerrassa on kaunokirjallisuus, taiteet ja musiikki. Kirjastossa on myös tutkijanhuoneita, Rauma-huone, soittohuone sekä liikuntavälinelainaamo, joka on tosi suosittu. Uudessa soittohuoneessa voi soittaa esim. sähkökitaraa ja rumpuja. Kirjaston viereen rakentunut uusi kampusalue on tuonut käyttäjiksi myös musiikkiopiston opettajia ja opiskelijoita.
Pääkirjastossa on n. 25 työntekijää ja työyhteisö on hyvähenkinen. Käytännön työn sujuvuudesta huolehtii kaksi osastonjohtajaa. Kirjasto tekee yhteistyötä koulujen, kansalaisopiston ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti 2., 4. ja 8. luokat käyvät säännöllisesti kirjastossa.
Kirjastoauto käy aamuisin koulujen pysäkeillä ja iltapäivällä ja illalla muilla pysäkeillä, joilla suurin osa lainaajista on senioreita. Lainausmäärät ovat korkeat ja henkilökunta sitoutunutta. Sekä autoon että pääkirjastoon on asennettu aurinkopaneelit. Valot on vaihdettu energiatehokkaiksi.
Lastenosastolla on Lukulinna, joka on lasiseinäinen tila ja soveltuu hyvin mm. satutuntien pitoon. Silloin kun tilassa ei ole ryhmää, se on kaikille avoin. Neuvolan kanssa on aloitettu yhteistyötä. Suunnitteilla on myös vauvalorutusta ja lukureseptejä sisältävät ryhmäkäynnit.
Raumalla ei ole aiemmin ollut omatoimikirjastoja, mutta nyt Uotilan koulukeskuksen yhteyteen tehdään ensimmäinen omatoimikirjasto. Myös Lapin kirjasto muuttuu omatoimikirjastoksi. Samalla lähikirjastoista karsitaan, sillä Kodisjoen ja Kourujärven lähikirjastojen yhteydessä olevat koulut lakkautetaan ja samalla kirjastot suljetaan.
Maahanmuuttajien määrä keskustassa on kasvanut. Monikielisestä kirjastosta on tilattu siirtokokoelmia vastaamaan aineiston kysyntää eri kielillä. Rauman väestö on vähentynyt kunnan eteläosista, joissa suljettavat koulut ja kirjastotkin sijaitsevat. Rauman pohjoisosissa puolestaan asuinalueet ovat elinvoimaisia ja näillä alueilla myös kirjastopalveluiden kysyntä kasvaa.
Pyynpään lähikirjasto
Pyynpään lähikirjasto sijaitsee Rauman pohjoisosissa, joissa alueen väestö kasvaa. Pyynpäästä tehdään noin 100 000 lainaa vuodessa. Lähellä on ala- ja yläkoulu, erityiskoulu ja päiväkoti. Oppilaat ovat aktiivisia kirjastonkäyttäjiä. Yhteistyö opettajien kanssa toimii hyvin ja se jatkunut katkeamatta jo kirjaston avaamisvuodesta asti.
Pyynpäässä meitä AKE-ihmisiä hämmästytti kirjaston siisteys ja hyllyjen järjestys. Koulujen lomien alettua palautuksia on tullut paljon, mutta ne on saatu vauhdilla hyllyihin. Kokoelmatyötä tehdään aktiivisesti. Kun hyllyihin on jätetty väljyyttä, järjestystä on helppo ylläpitää eikä kirjastosaliin kerry aineistoa kärryissä.
Pyynpään kirjastossa myös istuma- ja työskentelypaikkoja on riittävästi. Lasten osaston nurkassa sijaitseva Satulinnan torni on saanut uuden seinämaalauksen ja on pienten satutuntien tila. Kirjasto on pitänyt tilassa myös koululaisten kirjakerhoa. Satutuokioita on kevään ajan pitänyt opettajankoulutuslaitoksen opiskelija noin kerran kuukaudessa.
Yläkoulun äidinkielen opettajien kanssa tehdään yhteistyötä, jotta kirjalistat saadaan tietoon myös kirjastolle ja siten oppilaille lainattavaa. Luokkakäyntejä hallinnoidaan varauskalenterilla, jotta kirjasto ei ruuhkaudu. Kirjastosta on saanut tehdä omannäköisen yksikön ja lähikirjaston kehittämisessä vastuu ja vapaus ovat sopivassa tasapainossa.
Automaattia ei Pyynpäässä ole – asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja keskusteluja kirjoista. Henkilökunta kuvailee, että Pyynpään kirjasto on kuin toinen koti.
