AKEn vierailu Paimion kirjastossa

AKE vieraili Paimion kirjastossa 27.3. Tarinatornadon yhteydessä. Tänä vuonna Tarinatornado järjestettiin Paimion kaupungintalon Paimiosali-auditoriossa. Keväinen maaliskuun aurinko valaisee Paimion kaupungintalon yhteiskuljetuksen kaartaessa kaupungintalon eteen. Yhteiskuljetus on lähtenyt aamulla Satakunnasta jatkaen matkaansa Turun pääkirjaston kautta Paimioon. Paimion kirjastossa on helppo vierailla, sillä kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa kaupungintalon kanssa keskusta-alueen ytimessä. Kirjastoon on helppo tulla eri puolilta kaupunkia.

Paimion kirjastorakennus on valmistunut 2000-luvun alussa. Kirjaston tilat ovat avarat ja valoisat. Katse kiinnittyy komeaan parveen. Lehtienlukuun ja opiskeluun löytyy useampi rauhallinen lukutila. Kirjastosta löytyy jopa piano. Lastenosastolla on menossa hyllykalusteuudistus. Uudet hyllyt tulevat olemaan pirteitä ja värikkäitä. Väreiksi on valittu limenvihreä ja kirkas oranssi. Lastenosastolla on sijoitettu kirjoja esille suurten ikkunoiden eteen ja lasten oma lukumaja houkuttelee lukemaan. Lukumajan penkillä lukijaa odottaa pehmokissa. Ehkä kissakin haluaisi tulla lukemaan satua? Kirjastoa on mahdollista käyttää myös omatoimisesti. Turvallisuussyistä parvi ei ole käytössä omatoimiaikana. Kirjastokäyttöön valmistuneet tilat ovat kestäneet hyvin aikaa, mutta erityisesti ryhmätyöskentelytiloja kaivattaisiin vielä lisää.

Säästötoimet ovat vaikuttaneet myös Paimion kirjaston arkeen. Tällä hetkellä Paimion kirjastoon ei saa palkata lyhytaikaisia sijaisia. Pidempien poissaolojen sijaisjärjestelyjä tarkastellaan erikseen. Myös palveluaikoja on jouduttu lyhentämään. Paimion kirjastossa ei ole sunnuntaisin enää omatoimiaikaa lainkaan. Sunnuntain omatoimiajan poistaminen on mahdollistanut maanantain iltavuoron säilymisen palveluaikaisena. Omatoimisuus ei edelleenkään mahdollista henkilökunnan määrän vähentämistä, eikä omatoimisuus vähennä henkilökunnan työmäärää. Tämä haluttiin näyttää konkreettisesti kirjaston asiakkaille. Resurssien pienentyessä, pienenee myös omatoimiajan määrä.

Paimio tunnetaan lapsiperheystävällisenä kuntana. Myös Paimion kirjastossa panostetaan lasten- ja nuorten kirjastotyöhön. Paimion kirjastossa käy tosin lapsien ja nuorten lisäksi kaikenikäisiä asiakkaita lapsista senioreihin. Saapuessani Paimion kirjastoon, siellä onkin alkanut juuri satutunti. Päiväkoti-ikäiset lapset ovat kokoontuneet lastenosaston ikkunalliseen nurkkaukseen. Lapset osallistuvat satutuntiin innokkaina. Moni on havainnut jo kevään merkkejä kuten lintuauran tai leskenlehtiä. Tällä kertaa kuullaan pääsiäiseen sijoittuva satu satutunnin vetäjän omasta lapsuudesta. Sadussa kerrotaan mustasta kanasta, joka munii erikoisen muotoisia munia. Sadussa seikkailevat myös muun muassa pääsiäisjänis sekä kuningas. Sadussa pohditaan, miten erikoinenkin voi olla kaunista, eikä ilkeys kannata.

Lastenosaston satunurkkauksessa kuultiin 27.3. satu mustasta kanasta.

Paimion kirjasto noudattaa Paimion kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Eri luokka-asteiden oppilaat tutustuvat kirjaston palveluihin kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti:

  • Koulutaipaleensa aloittaneet 1.-luokkalaiset tutustuvat kirjastoon ja heille tehdään omat kirjastokortit.
  • 2.-luokkalaisilla on omatoiminen kirjastovierailu.
  • 3.-luokkasille järjestetään kirjasto-osastojen QR-koodisuunnistus.
  • 4.-luokkalsille järjestetään kirjavinkkaus ja he saavat opastusta verkkokirjaston käyttöön.
  • 5.-ja 6.-luokkalaisille järjestetään video/mediapaja kirjastossa.
  • 7.-luokkalaiset tekevät omatoimisen kirjastovierailun.
  • 8.-luokkalaisille järjestetään kirjastossa genrevinkkaus
  • 9.-luokkalaiset osallistuvat ammattimessut-tapahtumaan.

Kaikki Paimion kulttuurikasvatussuunnitelman tapahtumat ovat osa Paimion kaupunginkirjaston ja koulujen välistä kouluyhteistyösopimusta sekä myös osa opetussuunnitelmaa. Paimion kirjastossa päävastuu lasten- ja nuorten kirjastotyöstä on kahdella kirjastonhoitajalla. Toinen työntekijä työskentelee varhaiskasvatuksessa olevien lasten kanssa sekä 1.-2.-luokkalaisten lasten kanssa. Toinen kirjastonhoitaja puolestaan työskentelee 3.-9.-luokkalaisten kanssa. Yhteistyö varhaiskasvatuksen, nuorisopalveluiden ja koulujen kesken sujuukin oikein hyvin. Lisäksi yhteistyötä tehdään myös mm. muiden Paimion kaupungin kulttuuripalvelutoimijoiden sekä HYTE:n kanssa.

Paimion kirjastoa luotsaa kirjasto- ja kulttuurijohtaja Laura Lankinen. Henkilökuntaa on vierailuhetkellä seitsemän henkeä, joista vakituisia 5,4 kirjastossa. Paimion kirjaston vahvuutena on Lankisen mukaan innokas, osaava ja kehittämismyönteinen henkilökunta. Hyvät kontaktit kaupungin eri tahoihin mahdollistavat toimivan yhteistyön. Esimerkiksi kirjaston omatoimiaikana ilmenneisiin häiriöihin puututtiin heti, yhdessä moniammatillisen työryhmän avulla. Pienen kaupungin etuja on myös se, että sivistysjohtajan työhuone sijaitsee suoraan kirjastotilojen yläpuolella. Sivistysjohtajalla onkin suora näkymä työhuoneestaan kirjaston tiloihin. Pienen kaupungin etuna on myös se, että erilaisia yhteistyöprojekteja saadaan alulle lyhyelläkin varoitusajalla. Esimerkkeinä yhteistyöstä voidaan mainita erimerkiksi eteiskirjastot tai vaikkapa elokuvanäytös, johon pääsee maksutta kirjastokorttia näyttämällä.

Kirjastonhoitajan sijaisena työskentelevä Marjo Kylmänen kertoo minulle lisää eteiskirjastoista, jotka ovat osa Lukutaidon palikat -hanketta. Lukutaidon palikat -hankkeessa haluttiin luoda lukutaitoa edistävä toimintamuoto Paimion kirjaston ja varhaiskasvatuksen kesken. Toimintamuodolla haluttiin nimenomaan helpottaa lastenkirjojen lainaamista ja lukemista. Lukeminen haluttiin luontevaksi osaksi päiväkoti-ikäisten lasten arkea. Asiaa pohtimaan perustettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluu varhaiskasvatuksen ja kirjaston edustajia. Eteiskirjastoja oli jo aiemmin joitakin ympäri Suomea. Paimiossa luodusta innovaatiosta ei siis ole kyse. Toimintamalli koettiin kuitenkin toimivaksi ja luontevaksi.

Eteiskirjastojen tavoitteena on tarjota päiväkotien lapsille ja heidän vanhemmilleen matalan kynnyksen lukuhetkiä kotona. Päiväkodit noutavat kirjastosta valmiiksi heille pakattua luettavaa 1-4 laatikollista kerrallaan. Yksi laatikko sisältää 32-34 kirjaa. Kirjalaatikon sisältö määräytyy lasten iän, kielitaidon ja kielitaustan sekä kiinnostusten kohteiden mukaan. Osa vanhemmista toivoo aineistoa perheen kotikielellä, osa toivoo nimenomaan suomenkielistä aineistoa. Myös vuodenaika pyritään aina huomioimaan kirjalaatikon sisällössä. Paimion päiväkodeista puolet on mukana eteiskirjastotoiminnassa syyskaudella ja toinen puolikas kevätkaudella.

Aineistoa on mahdollista lainata päiväkodista lasten omiin koteihin. Lainattavat kirjat ovat päiväkodissa kuusi viikkoa ja aineisto on lainattu jo valmiiksi päiväkotien eteiskirjasto-kortille. Iltasatukirjan voi siis vain napata mukaansa kotiin ja palauttaa seuraavana päivänä. Alun epäily kirjojen katoamisesta ei ole toteutunut, vaan kirjat on palautettu hyvin säntillisesti takaisin päiväkoteihin. Välillä tosin jonkun vanhemman omat lainakirjat on saatettu palauttaa eteiskirjastolaatikkoon tai eteiskirjastokirja onkin joutunut päiväkodeissa väärään paikkaan. Suurempia sotkuja ei kuitenkaan ole ollut.

Pohdinnan alla on vielä mm. tiettyyn eteiskirjastolaatikkoon kuuluvien kirjojen merkitseminen. Merkitseminen helpottaisi ja nopeuttasi kirjojen palautusta, jos päiväkoti palauttaa useamman kirjalaatikon kerrallaan ja laatikoiden sisältö on sekoittunut keskenään. Paimion kirjaston henkilökunta iloitsee, että monesta perheestä on tullut eteiskirjastoprojektin myötä myös Paimion kirjaston uusia kävijöitä. Kirjastokortteja on tehty ja perheet ovat jatkaneet yhteistä lukuharrastustaan satukirjojen parissa. Hanke onkin saanut paljon kiitoksia päiväkotilasten perheiltä sekä päiväkotien henkilökunnalta.

Paimion kirjaston ja kulttuuripalveluiden henkilökuntaa. Oikealta: kirjastonhoitaja Marjo Kylmänen, kirjastovirkailija Mervi Hakala, kirjasto- ja kulttuurijohtaja Laura Lankinen, kulttuurituottaja Liina Ergma sekä kirjastoavustaja Ville Vuori.

Perheet voivat napata mukaansa kirjastosta myös perheiden oman lukudiplomin. Lukudiplomi on tarkoitettu 0-6 -vuotiaille lapsille perheineen sekä varhaiskasvatukseen. Diplomista voi poimia kiinnostavia vinkkejä yhdessä lukemiseen suomeksi ja ruotsiksi. QR-koodin takaa aukeavilla listoilla on mukana tärppejä muillakin kielillä. Paimion kirjastossa on mahdollista lukea myös lukulemmikille. Maksuttoman 15 minuutin lukuhetken voi varata kirjastosta paikan päältä. Varauksia ei voi tehdä etukäteen. Lukulemmikille voivat lukea kaikenikäiset kirjastoasiakkaat. Lukuhetken tuottaa Suomen Karva-Kaverit ry. Suomen Karva-Kaverit käyvät vapaaehtoistoimintana ilahduttamassa esimerkiksi vanhuksia, kehitysvammaisia, lapsia ja nuoria lastenkodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa.

Yksi esimerkki Paimion kaupungin toimijoiden yhteistyöstä on Paimion kirjastosta löytyvä harrastusvälinekirjasto. Paimion liikunta- ja kulttuuripalvelut tarjoavat harrastusvälineitä lainattavaksi kirjastosta. Harrastusvälineet lainataan kirjastokortilla ja niiden laina-aika on kaksi viikkoa. Harrastusvälineitä löytyy joka lähtöön aina lastenkantorinkasta ukuleleen ja skeittauspakettiin. Skeittauspaketti sisältää skeittilaudan, kypärän, polvi- ja kyynärpääsuojat.

Kirjastossa vierailee myös kulttuurikammari-ryhmä. Kulttuurikammari-ryhmä on tarkoitettu omasta kulttuurihyvinvoinnista kiinnostuneille paimiolaisille ikäihmisille. Kulttuurikammarin tavoitteena on vahvistaa ihmisten osallisuutta ja edistää muistiterveyttä kulttuurin ja taiteen keinoin. Yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, kulttuuri- ja vapaa aikapalveluiden kesken.

Paimion kirjastossa työskennellään tällä hetkellä lukutaitostrategian parissa. Erityisesti pohditaan, miten tavoitetaan työikäiset sekä 2. asteen opiskelijat. Paimion kirjastossa löytyy jo nyt mm. useita lukupiirejä kuten lukupiiri, runopiiri ja Pride-lukupiiri. Osa lukupiireistä järjestetään yhteistyössä kirjaston ja vapaaehtoisten kanssa. Paimion kirjaston kotisivuilta löytyy myös lukuvinkkejä kaikenikäisille.  

Elokuvista kiinnostuneillekin löytyy vinkkejä. Kirjailija ja käsikirjoittaja Mari Lindqvist kirjoittaa arvosteluja ensi-iltaelokuvista Unikankare-nettilehteen ja Paimion kirjastolle elokuvavinkkejä lainattavasta dvd-kokoelmasta. Lindqvist on käynyt nuorena koulunsa Paimiossa ja muuttanut perheineen takaisin Paimioon vuonna 2010. Mari Lindqvistin vinkeille saadaan lisää näkyvyyttä, kun Vaski-verkkokirjaston Poimintoja kokoelmasta -vinkkikaruselliin on lisätty uusi Kuukauden leffavinkki -osuus. 

Paimion kirjastossa järjestetään myös esimerkiksi kirjailijavierailuja ja kirjasto tutuksi -kierroksia. Säännöllisesti pyritään järjestämään yksi suurempi tapahtuma lapsille kuten Sankaripäivä tai Harry Potter -päivä. Tällä hetkellä tapahtumista painotetaan monilukutaitoa. Muiden toimijoiden kirjastolle tarjoamat kulttuuritapahtumat ohjataan tällä hetkellä muihin tiloihin. Pienenevät resurssit vaikuttavat myös tapahtumien järjestämiseen.

Päivä Paimion kirjastossa hujahtaa nopeasti. Asiakkaat hakevat ahkerasti lukemista viikonlopuksi. Osa on varannut aineistoa ja osa etsii luettavaa suoraan hyllystä. Luettavaa löytyy myös kirjaston henkilökunnan koostamista aineistonostoista. Aineistonostoja on ilahduttavasti ympäri kirjastoa. Iltapäivällä joukko nuoria jättää moponsa kirjaston edustalle parkkiin ja kokoontuu viettämään Paimion kaupungintalon aulaan. Kiitän Paimion kirjaston henkilökuntaa mukavasta ja antoisasta päivästä. Bussimme kurvaa kaupungintalon liepeille. Kiipeän tarinatornadolaisten kanssa kyytiin. Kotimatka kohti Turkua ja Satakuntaa voi alkaa.