4. Aikuiset ja erityisryhmät / Vuxna och specialgrupper

4. Vuxna och specialgrupper

Multilitteracitet är idag en förutsättning både i vardagen och i arbetslivet. Vikten av medielitteracitet är inte begränsad till vissa åldersgrupper eller yrkesgrupper, men deras förvärv, underhåll och uppdatering är viktigt för alla. Enligt den finska konstitutionen måste alla ha lika möjligheter att utveckla sig, oavsett inkomstnivå, och biblioteket strävar efter att främja detta mål. Bibliotekets mediefostran är särskilt viktigt för vuxna som inte får vägledning från andra håll.

Syftet med bibliotekets mediefostran är att stödja vuxnas förmågor och motivation att möta olika medieinnehåll (texter, bilder, appar, etc.) och att främja kritisk medielitteracitet. Kritik är inte bara en förmåga att tolka eller ifrågasätta, utan är också starkt förknippad med produktionsaspekten. I takt med att medietekniken utvecklas har fler och fler människor möjlighet att producera media själva och använda det för att uttrycka sig. Dessutom är syftet att stödja de tekniska färdigheter som krävs för att använda media. I sin verksamhet strävar biblioteket efter att uppmuntra kunder att vara aktiva medborgare och att göra olika möjligheter för eget lärande kända.

Direktivet om tillgänglighet och efterföljande nationell lagstiftning kräver att myndigheter gör digitala tjänster tillgängliga. Lagen om tillhandahållande av digitala tjänster trädde i kraft den 1 april 2019. Tillgänglighet innebär att webbplatser och mobilapplikationer och deras innehåll är sådant att vem som helst kan använda dem och förstå vad de säger. Alla drar nytta av tillgängliga digitala tjänster.
Om tillgänglighetsdirektivet på Finansministeriets websida

Hos en vuxen som läser lite, eller har en bristande läskunnighet, kan det hända att kritisk kompetens relaterad till mediefärdigheter inte uppnås. Det är därför viktigt att stödja unga vuxnas grundläggande läskunskaper. Åbo stadsbibliotek har deltagit i projektet Lukemattomat mahdollisuudet (Otaliga möjligheter) under 2019 och projektet kommer att fortsätta till slutet av 2020 för bibliotekets del. I projektet Otaliga möjligheter, i samarbete med Turun yliopisto, universitetet i Jyväskylä, Seinäjoki stadsbibliotek och Seinäjoki universitet för tillämpade vetenskaper, har orsakerna till icke-läsning utforskats och intressanta metoder har utvecklats för att locka unga vuxna till läs- och mediefärdigheter. Aktiviteterna bygger på ett nära samarbete med olika organisationer som arbetar med unga vuxna. Projektet utvecklar verktyg för bibliotek för att möta målgruppen och tillhandahålla nya bibliotekstjänster för dem. En ”receptbok” (på finska) om metoder kommer att publiceras på webben.

Delandet av lärdomarna från projektet och erfarenheterna från metoderna kommer att inkluderas i den regionala utvecklingsverksamheten från hösten 2020 och framåt. Ämnet diskuteras i workshops, webbseminarier och i Liboppi-lärandemiljön.

Genomförande

Bibliotekets mål är att främja vuxnas medie- och informationskompetens samt mediekritiskt tänkande. Dessutom stöder biblioteket också de tekniska färdigheterna för vuxna genom att tillhandahålla digitalt stöd (se kapitlet om Digistöd, länk). Mediefostran är ofta en del av den dagliga kundtjänsten, eller förverkligas i form av föreläsningar, workshops och andra evenemang. Biblioteket strävar också efter att skapa en ram för kundernas egna aktiviteter. Mediefostran kan organiseras i samarbete med andra aktörer som medborgarinstitut och andra föreningar och organisationer, universitet och andra utbildningsinstitutioner. Även när det gäller vuxna kan man i olika evenemang och guidningar komma ihåg det egna skapandet och lekfullheten.

Exempel på aktiviteter för vuxen mediefostran i biblioteket:

• Råd i vardaglig kundservice
• Handledning i användandet av biblioteksutrustning (t.ex. nätbibliotek, skanner, mikrofilm, 3D-skrivare, digitaliseringsenheter)
• Föreläsningar relaterade till mediefenomen och medieanvändning (t.ex. mediekritik, integritet online, artificiell intelligens, internetkultur)
• Digirådgivning (korta informationstillfällen om till exempel onlinetjänster, informationssäkerhet, upphovsrätt, bibliotek e-material, databaser etc.)
• Apparatrådgivning, där kunder kan komma med sin egen enhet för att be om hjälp med vardagliga problem.
• Workshops för att stödja deltagarnas egen kreativitet (t.ex. programmeringsverkstad, falska nyheter, mångmedial läsecirkel)
• Presentationer av bibliotekets material i biblioteksutrymmet eller nätbiblioteket
• Tillhandahålla utrustning för både lärande och underhållningsanvändning (t.ex. 3D-skrivare, mikrofilm, layoutmjukvara, musikstudio, spelkonsoler)
• Läs- och diskussionscirklar
• En filmkrets som till exempel introducerar till en specifik genre eller ämne
• Spelevenemang
• Evenemang riktade till specifika målgrupper (t.ex. äldre, invandrare, långtidsarbetslösa)

4. Aikuiset ja erityisryhmät

Monipuolinen medialukutaito on nykyisin välttämätön edellytys niin arjessa kuin työelämässäkin. Medialukutaitojen merkitys ei rajoitu tiettyihin ikäluokkiin tai ammattiryhmiin, vaan niiden omaksuminen, ylläpitäminen ja päivittäminen on tärkeää jokaiselle. Suomen perustuslain mukaan jokaisella tulee olla varallisuuteen katsomatta yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään, ja kirjasto pyrkiikin osaltaan edistämään tätä tavoitetta. Kirjaston mediakasvatustoiminta on erityisen tärkeää aikuisille, jotka eivät saa muilta tahoilta opastusta.

Kirjaston mediakasvatuksen tavoitteena on tukea aikuisten kykyjä ja motivaatiota erilaisten mediasisältöjen (tekstit, kuvat, sovellukset, mediailmiöt jne.) kohtaamiseen sekä edistää kriittistä medialukutaitoa. Kriittisyys ei jää pelkäksi tulkintataidoksi tai kyseenalaistamiseksi vaan siihen liittyy vahvasti myös tuottamisen näkökulma. Mediateknologian kehittyessä yhä useammalla on mahdollisuus tuottaa itse mediaa ja hyödyntää sitä vaikuttaakseen asioihin. Lisäksi tavoitteena on tukea median hyödyntämisessä vaadittavia teknologisia taitoja. Kirjasto pyrkii mediakasvatustoiminnassaan kannustamaan asiakkaita aktiiviseen kansalaisuuteen ja tekemään tunnetuksi erilaisia mahdollisuuksia omatoimiseen oppimiseen.

Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 1.4.2019. Saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan. Saavutettavista digitaalisista palveluista hyötyvät kaikki. (https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi)

Vähän tai huonosti lukevalla aikuisella mediataitoihin liittyvä kriittinen lukutaito voi jäädä saavuttamatta. Siksi on tärkeää tukea nuorten aikuisten peruslukutaitoa.  Turun kaupunginkirjasto on osallistunut Lukemattomat Mahdollisuudet –hankkeeseen vuoden 2019 aikana, ja kirjaston osalta hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun.  Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa yhteistyössä Turun AMKn, Jyväskylän yliopiston, Seinäjoen kaupunginkirjaston ja Seinäjoen AMK:n kanssa on perehdytty lukemattomuuden syihin ja kehitetty mielenkiintolähtöisiä menetelmiä houkuttelemaan nuoria aikuisia lukemisen ja mediataitojen äärelle. Toiminta perustuu läheiseen yhteistyöhön erilaisten nuorten aikuisten parissa toimivien organisaatioiden kanssa. Hanke kehittää kirjastoille työkaluja kohderyhmän kohtaamiseen ja uusiin kirjastopalveluihin heille. Toimintamallista julkaistaan ohjekirja verkkoon.

Hankkeessa opittujen asioiden ja menetelmistä saatujen kokemusten jakaminen alueen kirjastoille otetaan osaksi alueellista osaamisen kehittämistä syksystä 2020 alkaen. Aihetta käsitellään työpajoissa, webinaareissa, sekä Liboppi-ympäristössä.

Toteutus
Kirjasto pyrkii toiminnallaan edistämään aikuisten media- ja informaatiolukutaitoja sekä mediakriittistä ajattelutapaa. Lisäksi kirjasto tukee myös aikuisten teknisiä taitoja tarjoamalla digi- ja laitetukea. Opastusta tarjotaan osana arjen asiakaspalvelua sekä luentojen, työpajojen ja teemaopastusten muodossa. Opastusten lisäksi kirjasto pyrkii järjestämään puitteet asiakkaiden omalle toiminnalle. Mediakasvatuksellista toimintaa voidaan järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kuten kansalais- ja työväenopistojen, järjestöjen, korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten kanssa. Aikustenkin ohjatuissa kirjastotuokioissa voi muistaa luovan yhteistyön ja leikillisyyden.

Esimerkkejä aikuisten mediakasvatustoiminnasta kirjastossa:

• Neuvonta arjen asiakaspalvelussa
• Kirjaston laitteiden käytön opastus (esim. verkkokirjasto, skanneri, mikrofilmilaite, 3D-tulostin, digitointilaitteet)
• Yleisöluennot liittyen mediailmiöihin ja median käyttöön (esim. mediakriittisyys, yksityisyys verkossa, tekoäly, internetkulttuuri)
• Digiopastukset (tietoiskuja esimerkiksi verkkopalveluista, tietoturvasta, tekijänoikeuksista, kirjaston e-aineistoista, tietokannoista jne.)
• Vempaintuki, johon asiakkaat voivat tulla oman laitteensa kanssa kysymään apua arkisiin ongelmiin.
• Työpajat, joissa tuetaan osallistujien omaa tekijyyttä ja luovuutta (esim. ohjelmointityöpaja, valeuutistyöpaja, monilukutyöpajat)
• Aineistonostot kirjastotilassa sekä verkkokirjastossa
• Tilojen ja laitteiden tarjoaminen sekä oppimis- että viihdekäyttöön (esim. 3D-tulostin, mikrofilmilaite, taitto-ohjelma, musiikkistudio, pelikoneet)
• Luku- ja keskustelupiirit
• Elokuvapiiri, jossa tutustutaan esimerkiksi tiettyyn genreen tai aihepiiriin
• Pelitapahtumat
• Rajatuille kohderyhmille suunnatut tapahtumat (esim. seniorit, maahanmuuttajat, työttömät

4.1. Maahanmuuttajat

Kirjastossa vierailee maahanmuuttajaryhmiä osana suomen kielen opetusta. Maahanmuuttaja-asiakkaat voivat myös saada henkilökohtaista opastusta kirjaston, aineistojen ja kirjaston palveluiden käyttöön. Opastuksessa on hyvä huomioida se, että maahanmuuttajat ovat taustaltaan erilaisia ja siten tarpeetkin vaihtelevat. Kaikki eivät välttämättä osaa lukea omalla kielelläänkään tai tunne kirjaston perusperiaatteita, mutta toisaalta maahan muuttaa hyvinkin korkeasti koulutettuja ihmisiä. Kirjastokortin tekemisen yhteydessä on hyvä kertoa riittävän yksityiskohtaisesti kirjaston toimintaperiaatteista, koska pelkästään Euroopan sisälläkin käytännöt vaihtelevat paljon. (Jo se, että kirjaston käyttö on ilmaista, kannattaa mainita.)

esimerkkejä maahanmuuttajille suunnatuista palveluista:

• ryhmille suunnattu opastus kirjaston käyttöön, mahdollisesti yhteistyössä paikallisen yhdistyksen tai keskuksen kanssa.
• perheitä voi opastaa kirjaston käyttöön Eeli kirjastossa -esitteen avulla
• kielikahvilat
• henkilökohtainen neuvonta ja opastus asiakaspalvelun yhteydessä
• ohjaus kirjaston sähköisten palveluiden käyttöön
• monikielisen kirjaston aineistoista vinkkaaminen
• suomen kielen opetteluun soveltuvien kirjojen vinkkaaminen
• mediavälineisiin ja -sovelluksiin liittyvä opastus (Esim. sähköpostin käyttö ei välttämättä ole tuttua kaikille, vaikka mobiililaitteet ovatkin. suomessa sähköpostia tarvitaan lähes kaikkien julkisten palveluiden käytössä.)
• sisältöjen tuottamiseen liittyvät työpajat

4.2. Seniorit

Seniori-ikäiset asiakkaat muodostavat suuren ja tärkeän kohderyhmän mediataitojen opastuksessa. Seniorit ovat aktiivisia osallistujia kirjaston kaikille avoimiin tapahtumiin ja lukupiireihin. Tämän asiakasryhmän määrittelyssä ei ole tärkeää ikä, vaan toimintakyky. Kaikessa kirjaston ohjaamassa opastamisessa lähtökohdaksi otetaan osallistujien yksilölliset, henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet ja koetut tarpeet. Kirjastojen järjestämät luennot edistävät kriittistä ajattelua.

Seniorit, jotka eivät enää pysty asioimaan lähikirjastossaan, voivat saada palvelua kirjastoauton tai kotipalvelun kautta.

Seniorityöryhmä ”IKI”edistää alueen seniori-ikäisten tiedon ja kulttuurin saantia ja hyvinvointia kirjastojen tarjoamien resurssien avulla. Materiaalien ja ideoiden jakaminen säästää työaikaa ja mahdollistaa laadukkaan seniorikirjastotyön myös pienillä paikkakunnilla.

Alueen seniorityön tavoitteet vuosina 2020-22:

• IKI-ryhmä aloitti vuoden 2019 lopussa senioreiden muistelusalkkujen ideoimisen. Ryhmä jatkaa salkkujen työstämistä vuonna 2020, jonka kuluessa salkkujen, niiden sisältöjen ja selkeiden käyttöohjeiden ja käyttöperiaatteiden on tarkoitus valmistua.

Seniorityö Turussa

Turussa seniorien kirjastopalveluita tuottaa erityispalveluiden tiimi:

• Kirjaston kouluttamat Lukulähetit: nyt jo yli 60 vapaaehtoista ääneen lukijaa.
• Omakirjasto, eli kulttuuri-ja vapaa-ajan palveluita verkossa tarjoava käyttöliittymä on julkaistu.  

Kehittämiskohteet Turussa vuosille 2020-22

• Monimediallisten aineistojen vinkkaaminen
• Kokoelmatyössä selkoaineisto formaatista riippumatta: painettu ja e-materiaali.

4.3. Muut erityisryhmät

Muilla erityisryhmillä, kuten eri tavoin vammautuneiden henkilöiden mediakasvatuksessa korostuu henkilökohtainen arjen neuvontatyö.

Toimintaa:

• Yhteistyössä toimintakeskusten kanssa voi toteuttaa antoisia kirjastotuokioita
• Monimediallinen aineistoesittely, jossa monipuolisesti kirjaston aineistoja
• Monessa kirjastossa on järjestetty levyraateja yhdessä toimintakeskuksen kanssa
• Luova yhteistyö ja leikillisyys ohjelman suunnittelussa, kuten muillakin aikuisilla

4.4. Lukuesteiset asiakkaat

Celia-kirjasto tarjoaa luettavaa kaikille, jotka eivät vamman, sairauden tai muun toimintaesteen vuoksi voi lukea painettua tekstiä. Kirjasto tarjoaa Celian palveluita asiakkailleen ja opastaa niiden käyttöön.

Selkokirjat tarjoavat tietoa ja tarinoita silloin, kuin yleiskielisen kirjallisuuden lukeminen ei onnistu. Selkokieli on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi kuin yleiskieli. Syynä voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, muistisairaus tai suomen kielen vähäinen taito.

Toimintaa:

• opastus Celia-palvelun käyttöönottoon ja käyttöön
• neuvonta heikkonäköisille suunnattujen aineistojen suhteen (lainattavissa olevat Celia-äänikirjat, muut äänikirjat, isotekstiset kirjat, e-kirjat)
• vinkkaukset ja kirjastoon tutustuminen ryhmille
• Celia-aineiston vinkkaukset
• henkilökohtainen neuvonta ja opastus esimerkiksi äänikirjojen, e-kirjojen ja laitteiden käytössä, painetun ja digitaalisen aineiston suosittelu
• ääneen lukemiseen perustuvat tapahtumat (esim. nk. novellikoukut)
• yleisesti kirjaston saavutettavuuteen panostaminen

4.5. Vankien kirjastopalvelut

Vankilakirjastoyhteistyön ja vankiloiden kirjastopalveluiden kehittämisen lähtökohtana on vankeuslain (767/2005) 11 luvun 4 §, jonka mukaan vankilan kirjaston on toimittava yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa ja sen toiminnan tulee vastata yleisten kirjastojen toimintaperiaatteita.

Turun kaupunginkirjasto koordinoi valtakunnallisen Vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmän toimintaa. Ryhmässä on edustus Rikosseuraamuslaitoksen aluekeskuksista sekä keskushallintoyksiköstä, Lounais-Suomen aluehallintovirastosta ja kaikista alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista Rovaniemeä lukuun ottamatta.

Asiantuntija-apu vankilakirjastotyön kehittäjille

Turun kaupunginkirjasto koordinoi myös valtakunnallisen Vankilakirjastotyön kehittäjäverkoston toimintaa. Verkostoon osallistuu vankilakirjastojen kanssa yhteistyötä tekeviä henkilöitä muista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista. Verkosto kokoontuu säännöllisesti etäyhteydellä ja järjestää tapaamisia, joihin kutsutaan myös muita yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Verkoston toiminnassa panostetaan erityisesti tiedon ja osaamisen jakamiseen kirjastojen välillä. Asiantuntija-apua vankilakirjastotyön kehittämiseen tarjotaan myös toimialueen kaikkiin vankiloihin (Turun vankila, Käyrän vankila sekä Satakunnan vankilan Huittisten ja Köyliön osastot).

Vankiloissa toteutetun kehittämistoiminnan pohjana ovat Reseptejä kirjaston ja vankilan yhteistyöhön -julkaisussa kuvatut toimintamuodot. Toiminnassa haasteita lisää sekä henkilökunnan että vankien vaihtuvuus, pitkäjänteistä toimintaa ei voida järjestää. Tämä on yksi syy siihen, että toiminnassa tarvitaan kirjastoammattilainen, jolla on ulkopuolisen asiantuntijan asema suhteessa sekä henkilökuntaan ja vankeihin.

Kirjastosta juuret elämään -hankkeesta valikoituneet toiminnan muodot ovat muun muassa:  

• Vankilakirjaston kokoelman kehittäminen
• ”Kirjastomiehen” (vangin) opastaminen kirjastojärjestelmän käyttöön.   
• Lukupiirit, sanataidepiirit, levyraadit, lautapelaaminen
• Tiedonhaun opetus (verkon käytön rajoitukset asettavat tähän omat rajansa)
• Vanhemmuuden tukeminen nk. “Lue kotiin” -toiminnassa

Alueen vankilakirjastotoiminnan tavoitteet 2020-22:

• Vankilakirjastojen kokoelmien hoitoon on edelleen panostettava
• Peruslukutaidon tukeminen on kaikessa toiminnassa mukana
• Monikielisen kirjaston käyttäminen saadaan käyntiin
• Laiteopastus käynnistyy