Lavian kirjasto Porissa on etenkin koulupäivien aikana ihanan eläväinen paikka. AKE-ihmisten Annen ja Miian vierailun aikana kirjastossa käy joko satutunnilla tai lainaamassa niin monta luokkaa, että laskut menevät sekaisin. Varsinaisten kirjastokäyntien lisäksi kirjastossa ”vierailee” luokkia myös siten, että osalla oppilaista kulku ruokalaan tapahtuu kirjaston kautta – samassa kiinteistössä kun ollaan. Vaikka menoa, meininkiä ja hälyäkin riittää, kirjastonhoitaja Marjut Koski on iloinen: oppilaat tulevat pienellä kylällä tutuiksi esikoululaisesta lähtien eikä ongelmia lasten tai nuorison kanssa juuri esiinny. Marjut pitääkin tärkeänä, että kirjasto on lapsille ja nuorille mukava ja turvallinen paikka viettää aikaa vaikkapa koulukyytiä odotellessa. Päivän aikana kuulemmekin monta kertaa iloisen ”Moi Marjut!” -tervehdyksen oppilaiden suusta.
Toisinaan vilske ja häly käyvät kirjastonhoitajan voimille, ja vaikka kirjastotilasta erillään olevaa taukohuonetta Marjutilla ei ole, auttaa korkein hyllyin ja erillisellä ovella varustettu pieni keittiö ottamaan tarvittavaa tilaa, jotta työpäivän jaksaa puurtaa. Tällä hetkellä kahtena päivänä viikossa kirjastossa työskentelevä työharjoittelija auttaa myös lievittämään työkuormaa. Hän pitää satuhetkiä pienimmille ja purkaa kuljetusta jo tottuneesti – olihan hän TET-harjoittelussakin kirjastossa ennen siirtymistään toiselle asteelle.
Ei kirjastossa kuitenkaan ainoastaan koulupäivien aikana tapahdu. Lavialaiset ovat uskollisia oman kirjastonsa käyttäjiä, ja kesäisin asiakasmäärissä huomaa runsaan mökkiläisten ja kesäasukkaiden määrän. Vastikään Lavian Maatalousnaisten kanssa yhteistyössä järjestetty luento uusista ravitsemussuosituksista keräsi yleisöksi yli 20 henkilöä. Keväällä vieraillut Heli Laaksonen veti tuvan täyteen, ja yleisössä näkyi paljon myös heitä, jotka eivät kuulu kirjaston vakiasiakkaisiin. Lukupiirikin kirjastossa toimii, ja sitä Marjut vetää itse.
