2. En extensiv syn på medier
Denna plan bygger på en bred förståelse av läskunnighet och mediefostran. Media hänvisar därför inte bara till digitala medier utan också till traditionella tryckta medier som tidskrifter, tidningar och böcker. Funktioner relaterade till att stödja både traditionell läskunnighet och multikunskap är en del av bibliotekets mediefostran. Förutom böcker kan du låna musik, filmer, spel och digitalt material från bibliotek. Biblioteket är också ett slags medium som en kan lära sig att använda. Då är färdigheten att använda bibliotekets tjänster också ett av målen när det gäller mediefostran på bibliotek.
Färdigheter som krävs för att verka i mediekultur inkluderar förmågan att känna igen olika meddelanden, kritiskt tänkande, förmågan att skilja mellan pålitlig och falsk information, informationshämtning och tolkningsförmåga, teknikfärdigheter, samarbetsförmåga och förmågan att uttrycka sig genom media. Multilitteracitet är en grundläggande färdighet när det gäller att förstå kulturellt varierande budskap och världen runt en, samt att delta i interaktion. Multilitteracitet refererar till färdigheterna i att tolka och producera olika meddelanden. Multilitteracitet bygger på en bred förståelse av text, enligt vilken olika texter kan vara i skriftlig, talad, audiovisuell eller digital form, bland annat. Det inkluderar en mängd olika färdigheter som tolkning av bilder, numerisk kompetens, mediekunskap och grundläggande läskunnighet.
Biblioteket och dess material kan ses som en väg till olika världar med information, berättelser och deltagande. Biblioteket stöder kunder i att hitta och använda dessa världar. Vägledning ges av olika websidor med sökfunktioner, skyltar i bibliotekets utrymme och av bibliotekspersonal.
På ett eller annat sätt handlar mediefostran om lärande. Denna plan använder Renée Hobbs modell för inlärning. Modellen har utvecklats för att lära sig digitala färdigheter, men den går att tillämpa på annan biblioteksverksamhet. Modellen stöder också utformningen av evenemang och bibliotekspedagogik, med tanke på att lärande innebär alla dessa steg.
Tillgång (1) i Hobbs-modellen innebär att en person kan använda media och teknik och dela information med andra i sitt dagliga liv.
Den andra nivån (2) är analys och förståelse/ insikt. Detta innebär att man förstår texten och tänker kritiskt för att bedöma meddelandets trovärdighet och perspektiv. Eventuella effekter eller konsekvenser av meddelandet beaktas.
Den tredje nivån (3) – skapande – avser innehållsproduktion och en persons förtroende för sina egna förmågor att uttrycka saker och tankar.
Hobbs-modellens fjärde (4) nivå är reflektion, som i praktiken innebär förmågan att överväga etiska och ansvarsfulla principer och relatera dem till ens egen identitet och upplevelser när man konsumerar eller producerar innehåll. Reflektion innebär också att vara medveten om risker.
(Dessa fyra nivåer används i Rasi, Vuojärvi, Hyvönen, ” Aikuisten ja ikääntyneiden mediakasvatus ”, s. 205.)
På modellens femte nivå (5) – handling – personen agerar ensam eller i samarbete med andra för att dela information och lösa problem i familjen, arbetsplatsen och samhället. Hen arbetar som en del av samhället på lokal, regional, nationell och internationell nivå.
Nedan diskuteras hur tjänsterna som erbjuds till olika kundgrupper passar in i denna modell. Exemplen härstammar från möten på de olika biblioteken, då planen bearbetades. Denna lista är tänkt att vara tankeväckande, inte ett definitivt svar. I många fall kombineras flera nivåer av Hobbs-modellen.
Tillgång
- Material: bibliotekets olika material: böcker, filmer, spel och elektroniskt material
- Biblioteksutrymme: placering av material och tjänster i det fysiska biblioteksutrymmet
- Media: grundläggande användning för att hitta det innehåll du vill ha
- Bibliotekets information och användning av nätbibliotek: tillgänglighet
Analys och förståelse/ insikt
- Material: förstår t.ex. nätbibliotekets sökfunktioner, åldersgränser för material
- Faktaböcker eller faktaresurser på nätet: förmågan att skilja pålitlig information från opålitlig information. Kritisk inställning till den information som presenteras i dessa, källkritik
- Föreläsningar och andra evenemang
Skapande
- Material: dela läsupplevelsen på olika sätt, t.ex. i läscirklar, social media
- Nätbibliotek: skapa dina egna favoritlistor
- Workshops
Reflektion
- Medvetenhet om ens eget tänkande och tolkningar; förstår bakgrunden till hur dessa uppbyggts
- Uppmärksamma egna kulturella betydelser och deras ursprungsmekanismer
Handling
- Material: agerar som en aktiv medborgare på grundval av information från biblioteket
- Bibliotek: en förening använder bibliotekets utrymmen för sina hobbyer eller möten
2. Laaja käsitys mediasta
Tämän suunnitelman pohjana on laaja käsitys lukutaidosta ja mediakasvatuksesta. Medioilla ei näin ollen tarkoiteta vain digitaalisia medioita, vaan myös perinteisiä painettuja medioita, kuten aikakauslehdet, sanomalehdet ja kirjat. Sekä perinteisen lukutaidon että monilukutaidon tukemiseen liittyvät toiminnot ovat osa kirjaston mediakasvatusta. Kirjastoista saa kirjojen lisäksi lainata musiikkia, elokuvia, pelejä ja digitaalista aineistoa. Myös kirjasto on eräänlainen media, jonka voi ottaa haltuun. Tällöin kirjaston käyttötaitoihin perehdyttäminen on osa kirjastojen mediakasvatustyötä.
Mediakulttuurissa toimimisessa tarvittavia taitoja ovat esimerkiksi kyky tunnistaa erilaisia viestejä, kriittinen ajattelukyky, taito osata erottaa luotettava ja valheellinen tieto, tiedon etsimis- ja tulkintataidot, teknologian käyttötaidot, yhteistyötaidot sekä kyky ilmaista itseään median kautta. Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekä vuorovaikutuksen näkökulmasta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonka mukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito.
Kirjaston aineistoineen voi nähdä tienä erilaisiin tiedon, tarinoiden ja osallistumisen maailmoihin. Kirjasto tukee asiakkaita näiden maailmojen löytämisessä ja käytössä. Opastamassa ovat erilaiset nettisivut hakutoimintoineen, opasteet kirjastotilassa, sekä kirjastoammattilaiset.
2.1. Renée Hobbsin malli oppimisesta.
Mediakasvatuksessa on tavalla tai toisella kyse oppimisesta. Tässä suunnitelmassa käytetään Renée Hobbs:n mallia oppimisesta. Malli on kehitetty digitaalisten taitojen oppimiseen, mutta se on sovellettavissa muuhunkin kirjastopedagogiikkaan. Malli myös tukee mediatuokioiden suunnittelussa, kun muistaa, että oppimiseen kuuluvat kaikki nämä vaiheet.
Pääsy (1) tarkoittaa Hobbsin mallissa sitä, henkilö osaa käyttää mediaa ja teknologioita sekä jakaa tietoa toisten kanssa jokapäiväisessä elämässään.
Toinen (2) taso on Analysointi ja arviointi. Tähän liittyy tekstin ymmärtämine ja kriittinen ajattelu viestin todenperäisyyden, uskottavuuden ja näkökulman arvioimiseksi. Otetaan huomioon mahdolliset vaikutukset tai seuraukset.
Kolmannella (3) tasolla, josta käytetään nimeä Luominen, viitataan sisällöntuottamiseen ja henkilön luottamukseen omiin kykyihinsä ilmaista asioita ja ajatuksia.
Hobbsin mallin neljäs (4) taso on Reflektointi, joka tarkoittaa käytännössä kykyä ottaa huomioon eettiset ja vastuulliset periaatteet ja liittää ne omaan identiteettiin ja kokemuksiin vuorovaikutuksessa tai sisältöä tuottaessa. Reflektointiin liittyy myös kyky tiedostaa riskejä.
(Nämä neljä tasoa ovat käytössä mm. julkaisussa Rasi, Vuojärvi, Hyvönen, ”Aikuisten ja ikääntyneiden mediakasvatus”, s. 205.)
Mallin viidennellä (5) eli Toiminnan tasolla henkilö työskentelee yksin tai yhteistyössä muiden kanssa tiedon jakamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi perheessä, työpaikalla ja yhteisössä. Hän toimii osana yhteisöä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Alla pohditaan, miten eri asiakasryhmille tarjottavat palvelut sijoittuvat tähän malliin. Esimerkit pohjautuvat keskusteluihin, joita suunnitelman laadintavaiheessa käytiin eri kirjastoissa. Listaus on tarkoitettu pohdinnan aiheuttajaksi, ei lopullisiksi vastauksiksi. Monessa asiassa yhdistyy useampi Hobbsin mallin taso.
Pääsy
- Aineistot: kirjaston monipuoliset aineistot: kirjat, elokuvat, pelit, sekä sähköiset materiaalit
- Kirjastotila: aineistojen ja palveluiden sijainti fyysisessä kirjastotilassa
- Mediavälineet: peruskäyttö siten, että löytää haluamiaan sisältöjä
- Kirjaston viestintä ja verkkokirjaston käyttö: saavutettavuus
Analysointi ja arviointi
- Aineistot: ymmärrys mm. verkkokirjaston hakutoiminnoista, aineiston ikärajoista
- Tietoaineistot: taito erottaa luotettava tieto epäluotettavasta. Kriittinen suhtautuminen näissä esitettyyn tietoon, lähdekritiikki
- Luennot ja muut tapahtumat
Luominen
- Aineistot: lukukokemuksen jakaminen eri tavoin esim. lukupiireissä, somessa
- Verkkokirjasto: omien suosikkilistojen luominen
- Työpajat
Reflektointi
- Tietoisuus omasta ajattelusta ja tulkinnasta pohtimalla näiden perusteita
- Huomion kiinnittäminen omiin kulttuurisidonnaisiin merkityksiin ja niiden syntymekanismeihin
Toiminta
- Aineistot: kirjastosta saatujen tietojen perusteella toimiminen aktiivisena kansalaisena
- Kirjaston tilat: Harrastuspiirin kokoontuminen kirjaston tiloissa
Kirjaston eri palveluja tai omaa kirjastoammattilaisen osaamista voi myös hahmottaa Hobbs:n mallin mukaan laaditulla kartalla. (Hobbsin mallista digiasioissa ks. lisää luku 5.) Rajat eivät ole selviä, ja kaikki alla oleva on tarkoitettu esimerkiksi.
Tätä ajattelutapaa seuraten voi mediatuokiota suunnitellessa kysyä itseltään, voisiko pelkän yksisuuntaisen tiedon jakamisen lisäksi tuokioon lisätä lisää tasoja, ja tuoda mukaan elementin, jossa
- ryhmän suorittaa pienen tehtävän tai tekee toiselle ryhmälle tehtävän (luominen)
- ryhmälle esitellään lukemiseen liittyviä sosiaalisen median mahdollisuuksia (pääsy, analysointi ja arviointi)
- joutuu miettimään omaa median käyttöään/ itseään lukijana / kirjaston monien sisältöjen käyttäjänä (reflektointi)
- mietitään, miten äsken opittu viedään arkielämään (toiminta)
