Tutkittua tietoa kirjavinkkauksesta

Sanojen sinfoniaa Lounais-Suomessa -hanke alkaa olla loppuraportointia vaille paketissa. Hankkeen osana toteutettiin erillistutkimus, jossa tarkasteltiin vinkkaustoimintaa eri näkökulmista sekä pyrittiin luomaan välineitä kirjavinkkaustoiminnan kehittämiseen. Lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevien VarSat-verkosto käsitteli tutkimuksen tuloksia kokouksessaan jo helmikuussa. Tutkimusraportti on kuitenkin mielenkiintoista luettavaa myös kaikille muille lukemisen edistämisestä kiinnostuneille.

Tutkimuksessa selvisi, että pääsääntöisesti hankekunnissa on vakiintunut vinkkausohjelma, joka tunnetaan myös kouluissa. Ensimmäistä ja yhdeksättä luokkaa lukuun ottamatta peruskoululaisille järjestetään vinkkauksia tasaisesti. Yleisimmin vinkkauksiin pääsevät osallistumaan toka- ja viidesluokkalaiset. Yksi tutkimuksessa esiin nostetuista kehittämisehdotuksista on kirjavinkkausten laajentaminen varhais- ja esiopetukseen sekä toiselle asteelle.

Pääasiallisesti vinkkausohjelmat toimivat hyvin ja opettajat osallistuvat vinkkauksiin ohjelman mukaisesti. Kuitenkaan viidesosa tutkimukseen osallistuneista opettajista ei käynyt luokkansa kanssa vinkkauksissa lainkaan. Tutkimuksen perusteella vinkkausten valmistelu on yleensä lähes kokonaan kirjastojen vastuulla ja vinkkaus näyttäytyykin ennemmin kirjastojen palveluna kouluille kuin kirjaston ja koulujen yhteistyönä. Yksi keino opettajien aktiivisuuden parantamiseen voisi olla yhteistyön tiivistäminen. Esimerkiksi vinkkausten pedagogisen muodon kehittäminen ja osallistavuuden lisääminen (esim. oppilaiden vinkkaukset toinen toisilleen) olisi luonteva paikka vinkkarin ja opettajan yhteiselle suunnittelutyölle. Opettajien kiinnostusta kirjavinkkauksiin voisi pyrkiä parantamaan myös jakamalla heille enemmän tietoa erityyppisten vinkkauksien mahdollisuuksista.

Sekä vinkkarit että opettajat pitävät vinkkausten keskeisenä tavoitteena lukuinnon sytyttämistä ja lisäämistä. Sopivantasoisen tekstin ja kiinnostavien tarinoiden valitsemisen lisäksi tätä tavoitetta voitaisiin tukea nostamalla esiin kirjaston erikielisiä aineistoja, joista monikieliset oppilaat voivat löytää luettavaa myös muilla kielillä kuin koulukielellä. Tämä tukisi myös kielitietoisuuden lisääntymistä.

Vinkkaustutkimuksen toteuttivat tutkijat Juli-Anna Aerila Turun yliopistosta, Merja Kauppinen Jyväskylän yliopistosta sekä Anu Ojaranta vapaana tutkijana. Tutkimusaineiston keruussa avusti Sanojen sinfoniaa Lounais-Suomessa -hankkeen koordinaattori Suvi Sario. Tutkimusaineiston keruuseen ja analyysiin osallistui myös projektitutkija Mari Siipola Turun yliopistosta. Tutkimusaineisto kerättiin Sanojen sinfoniaa Lounais-Suomessa -hankkeessa mukana olleista kunnista kyselylomakkeilla. Sanojen sinfoniaa Lounais-Suomessa -hankkeen rahoitti opetushallitus ja se kuului Lukeva kunta -verkostoon.