Nelisenkymmentä Lounais-Suomen kirjastojen johtoon kuuluvaa klikkasi itsensä 13.-14.10.2020 Pomopäiville, jotka olivat tällä kertaa yhdistelmä koulutusta ja yhteistä ideointia teemalla ”poikkeustilanteita ja projekteja”. Tässä raportti päivistä siltä varalta, että oma pomosi ei ole ehtinyt välittää kuulumisia (kaikki varmasti aikovat kyllä, mutta eivät ehkä ole vielä ehtineet!) 

Pomopäivien osallistujia yhteiskuvassa Teams-sovelluksessa
Pomopäivien osallistujia Teamsin Yhteistila-näkymässä. Kaikki eivät päässet kuvaan. Puuttuvan kameran lisäksi syyksi ilmoitettiin esim. etätyöläisen pesemättä jääneet hiukset. 

Pomonimiä, etäjohtamista ja superkirjastolaisia (tiistai 13.10.) 

Päivien aluksi jokainen osallistuja valitsi itselleen pomonimen, jolla esittäytyi muille. Saimme tavata esim. Salamoivan hiiren, Ämpärijonoilijan sekä useita Kaksihaaraisia puita. Pomonimen valitseminen kirvoitti heti aamun alkajaisiksi reflektointia omasta johtamis- ja palautteenantotavasta sekä tämänhetkisestä työtilanteesta.  

Tiistaiaamupäivän koulutusosion veti pitkän kirjastouran tehnyt Kirsti Tuominen (alias Hehkuva auringonlasku) Virtaa-valmennuksesta. Hän kävi esityksessään läpi etäjohtamisen haasteita ja etätyön sujuvuutta parantavia rakenteita. Kuulimme myös, että tutkimusten mukaan etätyön vaikutukset työhyvinvointiin ovat lieviä mutta yleisesti ottaen myönteisiä. Etätyön on todettu esimerkiksi vähentävän työntekijöiden uupumusoireita. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että etätyö sujuu yleensä hyvin, jos asiat ovat työyhteisössä muuten mallillaan. Etäarkea helpottavat toimivat rakenteet kuten yhteydenpito- ja raportointikäytännöt sekä työajan etäleimaus. Valmiiksi ongelmaisessa työyhteisössä etätyöskentely kärjistää ongelmia helposti, kun ilmeet ja eleet eivät välity kanssakäymisessä normaalisti. Omat haasteensa on myös erilaisten työkulttuurien yhteensovittamisessa, kun osa työntekijöistä on etätöissä ja osa tekee töitä työpaikalla. 

Lounastauon jälkeen Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeen Tarja Rajala Turun kaupunginkirjastosta esitteli kirjastokäyttöön sopivia työkaluja aikuisten lukutaidon vahvistamiseen. Näille työkaluille on todellinen tarve, sillä Suomessa on jopa 400?000 aikuista, joiden lukutaidossa parantamisen varaa! Kohderyhmän tavoittamisessa tärkeää on näiden ihmisten omien mielenkiinnonkohteiden ja tarpeiden tunnistaminen sekä kirjaston palveluiden muotoilu niihin vastaavaksi. Hankkeessa on tuotettu Lukulux-käsikirja, joka sisältää käytännössä testattuja ja hyväksi havaittuja konkreettisia keinoja ja materiaaleja kirjastojen henkilökunnalle. Käsikirjaa pääsee kurkkaamaan jo nyt, vaikka virallisesti se julkaistaan vasta marraskuun alussa. 

Päivän päätteeksi pomot hahmottelivat pienryhmissä kuvaa unelmien kirjastolaisesta. Ideointitehtävän taka-ajatuksena oli löytää uusia näkökulmia AKE-työhön ja tulevien koulutusten teemoihin. Esiin nousi mm. toive hyvinvointikoulutusten lisäämisestä, sillä pomojen mielestä kirjastot ovat jo nyt pullollaan unelmatyöntekijöitä, joista pitää pitää huolta. Unelmakirjastolaisen ominaisuuksiksi nostettiin mm. hyvät vuorovaikutustaidot, luovuus ja ongelmanratkaisutaidot, joustavuus sekä innostuneisuus ja uskallus heittäytyä. Lisäksi superkirjastolainen osaa avata kirjallisuuden maailmat asiakkaille sekä taitaa digihommien ja markkinoinnin salat.  

Kriisistä kriisiin vai hankkeesta hankkeeseen? (keskiviikko 14.10.) 

Toinen päivä aloitettiin kuuntelemalla Shaun Tanin hurmaava tarina vaihto-oppilas Ericistä AKE-informaatikko Leena Pylkön lukemana. Lisäksi saimme vinkin leikillisyyden lisäämisestä työpäivään Googlen Quickdraw -sivustolla, jolla voit laittaa tekoälyn arvailemaan, mitä olet piirtämässä.   

Seuraavaksi AKE-toiminnasta vastaava palvelupäällikkö Asko Autio Turun kaupunginkirjastosta kertoi kuluneen vuoden AKE-toiminnan toteutuksesta poikkeusoloissa sekä ensi vuoden alustavista suunnitelmista. Ensi vuoden suunnitelmiin kuuluvat mm. (etä)mentorointiohjelma sekä pandemian toivottavasti hellittäessä alkavat työkiertojaksot, joissa kirjastoväki voi lähteä pariksi viikoksi tutustumaan alueen toisen kirjaston arkeen. Tulevan vuoden painopisteitä ovat myös digihankkeen hedelmien jatkojalostus, Liboppi-oppimisalustan kehittäminen, alueen kirjastojen keskinäisen tunnettuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, alueen yhteisen mediakasvatussuunnitelman jalkauttaminen kirjastojen arkeen sekä kielisaarekekirjastojen tuki. Iloisena uutisena kuultiin, että rahoitus alueen yhteiselle Lukeva kunta -hankkeelle on varmistunut. 

Aamukahvin jälkeen AVI:n Päivi Almgren ja Anu Ojaranta kertoivat tämän vuoden hankeavustusten hausta ja vastailivat kysymyksiin. AVI:n kirjastoavustusten hakuaika on tänä vuonna 26.10.-30.11.2020. Päätökset myönnetyistä avustuksista saadaan helmi-maaliskuussa 2011. Päivi ja Anu kannustivat suunnittelemaan yhteishankkeita esimerkiksi nuoriso-, varhaiskasvatus- ja koulupuolen kanssa ja ottamaan huomioon myös näiden mahdolliset rahoituskanavat. Koulujen kanssa voi viritellä yhteistyökuvioita esimerkiksi kehitteillä olevan harrastamisen Suomen mallin ympärille. Mallin tarkoitus on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. On tärkeää, että tarjolle saadaan myös lukemiseen ja kulttuuriin liittyviä harrastuksia! Toinen erityisen ajankohtainen hanketeema on aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus, sillä ensi vuosi on paitsi kuntavaalien vuosi myös tutkitun tiedon teemavuosi. Lisää hankeasiaa on tarjolla Miljoonat jakoon -webinaarissa ma 26.10.2020 klo 10-12. Esityksen lopuksi kuulimme vielä muutamia AVI-tarkastajien kirjavinkkejä. Niistä tähän nostettakoon Päivin vinkkaama Annie Austenin Hulluna kirjoihin – Mitä kirjahyllysi sinusta kertoo?, joka paljastaa mm. Marilyn Monroen ja Osama bin Ladenin kirjahyllyjen sisällön. 

Keskiviikkoiltapäiväksi palattiin johtamisteemojen pariin. Virtaa-valmennuksen Kirsti Tuomisen aiheena oli tällä kertaa kriisijohtaminen. Kirsti muistutti osallistujia siitä, että johtajan kaikki toiminta on viestintää. Johtajan onkin hyvä sanoittaa omaa toimintaansa ja tehdä sen taustalla olevat ajatusketjut ja perustelut näin näkyviksi muille. Tämä korostuu varsinkin vaikeissa tilanteissa, joissa arvostavan vuorovaikutuksen merkitys on luottamuksen rakentumisen kannalta erityisen suuri. Konkreettisena vinkkinä kriisien hallintaan hän antoi koko työyhteisölle avoimen tilannepäivänkirjan pitämisen kriisiaikoina. Kirsti huomautti myös siitä, että toiminnan lisäksi johtaja johtaa myös työyhteisön huomion suuntaa. Mahdollisiin tulevaisuuden kriiseihin varautumista on tärkeää pohtia yhdessä silloin tällöin. Koska kaikkeen ei kuitenkaan voida varautua, tärkeintä on pitää yllä sopeutumiskykyä. Kirstin esitys herätti vilkkaan keskustelun, jossa puitiin mm. kriisiviestinnän onnistumista, pikkupomojen roolia kriiseissä sekä laajemmin kirjastojen nykytilaa sekä mahdollisia tulevaisuuksia ja niihin varautumista. Todettiin, että kriisi on aina myös oppimisen paikka! 

Päivien päätteeksi ei toivotettu perinteisesti hyvää kotimatkaa, koska suurin osa osallistujista oli jo kotonaan. Sen sijaan todettiin, että päivät olivat erittäin onnistuneet ja keskustelu antoisaa – etänäkin. 

Tässä vielä linkki päivän materiaaleihin (sisältää pomojen tekemiä ryhmätöitä!).

Terveiset Pomopäiviltä: Mitä ne siellä oikein teki?